splash_image.jpg

Öljyputki kokoa XL

Jenkkihistorian pisin öljyputki olisi kuolinisku taistelulle ilmastonmuutosta vastaan, tutkija sanoo.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman hallinto päättää todennäköisesti kevään tai kesän aikana luvan myöntämisestä jättimäisen mittaluokan Keystone XL -öljyputkihankkelle. 3 461 kilometrin pituiseksi kaavailtu putki kulkisi Kanadan länsiosassa sijaitsevasta Albertan provinssista käytännössä koko Yhdysvaltain Keskilännen halki.

Se loisi suoran yhteyden Kanadan tervaöljykentiltä Meksikonlahden jalostamoihin. Albertan öljyesiintymät ovat maailman kolmanneksi suurimmat Venezuelan ja Saudi-Arabian esiintymien jälkeen.

Kaksi energiajättiä, kanadalainen TransCanada ja yhdysvaltalainen ConocoPhilips, ajoivat läpi Keystonen ensimmäisen osan, joka aloitti toimintansa kesällä 2010. Nyt suunniteltuun laajennukseen osallistuu lisäksi yhdysvaltalainen Valery Energy Corporation. Keystone XL olisi toteutuessaan Yhdysvaltain pisin yhtäjaksoinen öljynkuljetusta varten rakennettu putki. Sen läpi pystyttäisiin laskemaan puoli miljoonaa barrelia öljyä päivittäin.

Öljyputken rakennushankkeen luvataan luovan 118 000 uutta työpaikkaa. Useissa yhdysvaltalaisissa ammattiyhdistyksissä uskotaan, että työmaa takaa tulevaisuuden kituville pikkukaupungeille. Myös rakennusala suhtautuu putkeen innostuneesti.

Hanketta on arvosteltu voimakaasti. Columbian yliopiston luennoitsija, entinen Yhdysvaltain avaruushallinnon ilmastotutkija James Hansen on kuvaillut sitä kuoliniskuksi ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle. Helmikuun puolivälissä putkea vastustava, Yhdysvaltain historian suurin ilmastomielenosoitus keräsi järjestäjien mukaan 35 000–50 000 osallistujaa.

”Kyse ei ole vain luonnosta vaan myös ihmisyydestä”, kommentoi Leia Minch, hanketta vastustava aktivisti Oregonista.
”Tiedemiehet, maanomistajat ja ympäristöväki ovat jyrkästi öljyputkea vastaan, mutta teollisuus jyrää ja saa lobattua läpi tavoitteitaan. Hallintomme tukema öljyriippuvuus muistuttaa huumeriippuvuutta.”

Keskeinen ongelma on, että Albertan maaperän tervahiekoista irrotetun raskasöljyn kuormittavan ilmakehää keskimäärin 17 prosenttia enemmän kuin tavanomaisesta maa-aineksesta peräisin oleva öljy. Tämä myönnetään hankkeen ympäristöselvityksessäkin.

Putkessa yhden päivän aikana kulkevan öljyn tuottamiseksi maa-ainesta on nostettava miljoona kiloa, ja useampi sata miljoonaa litraa makeaa vettä saastuu käyttökelvottomaksi. Prosessissa palaa myös merkittävä määrä maakaasua.

Kansalaisjärjestöjen mukaan putken rakentaminen sinetöisi öljyn aseman Yhdysvaltain pääasiallisena elämän eliksiirinä ja katkoisi siivet satsauksilta uusiutuviin luonnonvaroihin. National Wildlife Federation on erityisen huolissaan vesistöjen ja maaperän saastumisesta: öljyvuoto voisi viedä pohjan koko Keskilännen maataloudelta.

Putken rakentaminen edellyttäisi luontoa vahingoittavaa järeää maanmuokkausta. Putki tärvelisi alkuperäiskansojen pyhiä maita Kanadassa.

Kirjoittaja on Oregonissa, Yhdysvalloissa asuva toimittaja & journalistiikan maisteriopiskelija.

Jukka Koivula

Kommentoi Facebookissa