Oikeusministeri Brax kommentoi

Maailma lyhyesti: Oikeusministeri Tuija Brax lähetti Voimaan kirjelmän, jossa hän kiistää, että sähköinen äänestysjärjestelmä olisi hänen ajamansa.

Voimassa 2/2008 Veli Koskinen kirjoitti uudesta sähköisestä äänestysjärjestelmästä, jota kokeillaan ensimmäisen kerran seuraavissa kunnallisvaaleissa. Oikeusministeri Tuija Brax lähetti Voimaan kirjelmän, jossa hän kiistää, että sähköinen äänestysjärjestelmä olisi hänen ajamansa.

”Tosiasia on, että laki sähköisen äänestyksen kokeilusta hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti jo syksyllä 2006 ja pilottia koskevat keskeiset ratkaisut on tehty oikeusministeriössä juridisesti sitovalla tavalla edeltäjieni Johannes Koskisen ja Leena Luhtasen aikana”, Brax kirjoittaa.

Brax haluaa myös korjata Koskisen näkemyksen siitä, että sähköisen äänestysjärjestelmän lähdekoodi jäisi liikesalaisuuden piiriin ja riskeeraisi vaalisalaisuuden ja mahdollistaisi myös äänestystuloksen manipuloinnin.

”Omalta osaltani olen pitänyt huolen siitä, että jo rakennettu järjestelmä auditoidaan kunnolla ja prosessi on siltä osin mahdollisimman avoin”, Brax vakuuttaa.

”Jollei auditoinnissa mahdollisesti havaittuja puutteita kyetä korjaamaan ja sen myötä järjestelmän luotettavuutta ei voida taata, pilotti kyllä perutaan. Pilotin toteutuessakin äänestäjät saavat itse valita, äänestävätkö sähköisesti vaiko perinteiseen tapaan paperisella äänestyslipulla.”

_______________

Braxin kirjelmä kokonaisuudessaan:

Voima haukkuu väärää puuta

Toimittaja Veli Koskinen kirjoitti Voiman edellisessä numerossa (2/2008) ensi syksyn kunnallisvaaleissa toteutettavasta sähköisen äänestämisen pilotista. Kriittiseen sävyyn kirjoitetulla artikkelilla on ansionsa, mutta katson tärkeäksi korjata muutamia jutussa esille tulleita asioita….

Koskisen artikkelissa ja itse asiassa myös tuon Voiman samaisen numeron pääkirjoituksessa väitetään, että hanke on minun ”ajamani”. Tosiasia on, että laki sähköisen äänestyksen kokeilusta hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti jo syksyllä 2006 ja pilottia koskevat keskeiset ratkaisut on tehty oikeusministeriössä juridisesti sitovalla tavalla edeltäjieni Johannes Koskisen ja Leena Luhtasen aikana.

Eduskunnalle kerrottiin tuolloin mm. se, ettei äänestä jää paperista tulostetta. Sekä toimitussopimuksen TietoEnatorin kanssa (vuonna 2004) että tilatun järjestelmän perusratkaisut sain eteeni valmiiksi annettuina ja sopimusoikeudellisesti sitovina. Niinpä tätä kokeilua ei enää voida toteuttaa avoimeen koodiin pohjautuvalla järjestelmällä eikä siihen voida sisällyttää paperitulostetta äänestystapahtuman varmenteena.

Omalta osaltani olen pitänyt huolen siitä, että jo rakennettu järjestelmä auditoidaan kunnolla ja prosessi on siltä osin mahdollisimman avoin.

Toimittaja Koskisen käsitys auditoinnin luonteesta vaatii myös huomiota. Auditoinnin toteuttaa, kuten Koskinen on aivan oikein kirjannut, Turun matematiikan laitoksen tutkijajoukko professori Juhani Karhumäen johdolla. Kyse on ehdottoman ammattitaitoisesta ja riippumattomasta ryhmästä, johon kuuluu myös asiantuntijana akatemiaprofessori Hannu Nurmi valtio-opin laitokselta.

Mukana auditoinnissa on lisäksi kansanedustaja Jyrki Kasvi, joka on esittänyt julkisuudessa hyvin kriittisiä näkemyksiä sähköisistä äänestysjärjestelmistä. Oikeusministeriö on avannut mahdollisuuden kriittiselle kansalaisjärjestölle Effille (Electronic Frontier Finland ry.) osallistua auditointiin, mutta tätä kirjoitettaessa ei vielä ole lopullisesti vahvistunut voivatko Effin edustajat  hyväksyä salassapitosäännökset, jotka heiltä edellytetään.

Koskisen mukaan ”turkulaisten tehtäväksi jää tentata yrityksen edustajia ja vakuuttua siitä, että masiina toimii”. Auditointi on paljon enemmän ja oikeastaan ihan muuta. Liikesalaisuudenkin piirissä olevat asiat avataan auditoijille ja he saavat paneutua järjestelmään ja sen ympäristöön ihan pohjia, aina lähdekoodia myöten. Tämä olisi toimittajalle selvinnyt helposti haastattelemalla esimerkiksi auditointiryhmän jäseniä.

Auditoinnin tehtävä on nimenomaan tuottaa tarvittaessa järjestelmän kannalta kriittistäkin aineistoa, jotta pilotti voidaan toteuttaa luotettavasti ja turvallisesti. Jollei auditoinnissa mahdollisesti havaittuja puutteita kyetä korjaamaan ja sen myötä järjestelmän luotettavuutta ei voida taata, pilotti kyllä perutaan.

Vaalit järjestetään silti normaaliin tapaan Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Ja pilotin toteutuessakin äänestäjät saavat itse valita äänestävätkö sähköisesti vaiko perinteiseen tapaan paperisella äänestyslipulla.

Koskisen jutussa sanon, että toistaiseksi tiedossa ei ole sähköisen äänestämisen haittoja perinteiseen verrattuna. Kirjallisesti toteutetussa ”haastattelussa” totesin selvästi: ”Maailmalta saatuja kokemuksia on projektin kuluessa tutkittu ja niistä on otettu oppia.”

Kerroin myös, että paperisen tulosteen puuttumiseen kokeilusta palataan kokeilun seurannassa. Nämä asiat toimittaja Koskinen oli tietoisesti pudottanut jutustaan pois, mikä on omiaan antamaan kuvan siitä, etten olisi tietoinen sähköiseen äänestämiseen liittyvistä haasteista.

Kyseinen ”sähköpostihaastattelu” löytyy osoitteesta www.tuijabrax.fi, mistä löytyy myös perustietoa itse pilotista.

Tuija Brax, oikeusministeri

Voima

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu