Sananvalta: Prostituution vastaisen retoriikan neljä perusväitettä vastaväitteiden kera.
Prostituutio on himon näyttelemistä ja oman vartalon vuokraamista toiselle seksuaalista käyttöä varten. Jotkut pitävät prostituutiota niin pahana, että haluaisivat kitkeä sen keinolla millä hyvänsä. Eduskunnassa käsitellään nyt lakiehdotusta, joka tekisi seksin ostamisesta laitonta.
Prostituution vastaisen retoriikan neljä perusväitettä vastaväitteiden kera, ovat seuraavat:
Yksi. ”Prostituutio on väärin. Ihmistä ei saa esineellistää kauppatavaraksi.”
Vastaväite: Kaikkea mitä saa tehdä, saa tehdä myös rahasta, jos haluaa. Ihminen on vapaa esineellistämään minkä tahansa osan itsestään ja käyttämään sitä kauppatavarana. Tämä on työ- ja talouselämän perusta. Esineellistäminen on ongelma vain, jos ihminen esineellistetään vastoin tahtoaan ja kokonaan, jos hänet nähdään pelkkänä työkaluna, tuotantoresurssina tai rahareikänä.
Prostituoitu ei ole sen esineellistetympi ammatinharjoittaja kuin putkimies, puhelinmyyjä tai pörssimeklari. Prostituoidullakin on vapaa tahto, vapaa-aika ja perhe.
Tavaraksi hän muuttuisi vasta, jos hänellä ei olisi vapaata tahtoa tai tilaa sen käyttämiseen. Prostituoidun vapautta ei uhkaa hänen ammatinvalintansa, vaan ympäröivän yhteiskunnan haluttomuus tunnustaa se ammatiksi muiden joukossa. Prostituoitua ei sorreta hänen työssään, vaan sen ulkopuolella. Esimerkiksi huoltajuuskiistassa hän häviää aina, koska häntä automaattisesti pidetään huoruutensa vuoksi huonona äitinä/isänä.
Kaksi. ”Prostituutio vahingoittaa kaikkia naisia, koska se vahvistaa vanhaa käsitystä naisista pelkkinä seksiobjekteina.”
Vastaväite: Miksi prostituoitu saisi jokaisen naisen tai edes itsensä näyttämään pelkältä seksiobjektilta? Näemmekö bussikuskit pelkkinä koneen jatkeina? Luulemmeko kilpaurheilijoita aivottomiksi vinttikoiriksi? Onko äitini vaarallinen, koska hän sattuu olemaan kotiäiti ja siten vahvistaa sovinistien käsitystä siitä, mikä on naisen oikea paikka?
Kolme. ”Prostituoidut ovat uhreja. Kukaan ei vapaaehtoisesti alenna kauppatavaraksi sitä, mikä henkilökohtaisessa elämässä voi olla yksi suurimmista ilonlähteistä. Prostituoidut pakotetaan työhön, jota he inhoavat, ja alkavat siksi inhota itseäänkin.”
Vastaväite: Useimmat prostituoidut eivät ole uhreja. He ovat vapaaehtoisesti valinneet ammatin, joka on ehkä raskaampi kuin siivoojan ammatti, mutta josta maksetaan paremmin. Ihmisarvon vastaista on se, että prostituution tuomitsijat eivät suostu kohtaamaan prostituoituja vertaisinaan, vaan selittävät heidät pelotelluiksi tai aivopestyiksi uhreiksi, joiden sanaan ei voi luottaa.
Neljä. ”Prostituutioon liittyy ihmiskauppaa, salakuljetusta, huumekauppaa, rahanpesua, veronkiertoa ja omaisuusrikollisuutta. Näitä rikoksia tekevät samat rikolliset, jotka pakottavat ihmisiä myös prostituutioon.”
Vastaväite: Rikollisuus ei automaattisesti liity prostituutioon, vaan on seurausta alan puolilaittomasta luonteesta, muun muassa parituksen laittomuudesta. Rikollisuus häviäisi, jos ala laillistettaisiin kokonaan, sitä valvottaisiin tarkemmin ja huoran työtä tehtäisiin järjestäytyneen ammattiliiton neuvottelemien työsopimusten puitteissa.
Prostituutio ei ole kaukana mistä tahansa tavallisesta työstä. Tavallisessakin työssä yhä tärkeämpää on ilon ja innon teeskentely sekä asiakkaan mielistely, joiden ennen ajateltiin kuuluvan nimenomaan prostituoidun falskiin etikettiin. Prostituoidun on ajateltu viettelevän asiakkaansa ”luonnollisesta” maksuttomasta pari- tai perhesuhteesta ”luonnottomaan” korvikkeeseen, vastoin asiakkaan omaa etua. Kun yhä useampien ammattien pääasiallinen haaste on synnyttää uusia tarpeita kuluttajissa eikä niinkään tyydyttää jo olemassa olevia tarpeita, käy niin, että ihmisten stereotyyppiset luulot siitä, mitä prostituoidun työ on, vastaavat yhä täsmällisemmin sitä, mitä heidän oma työnsä oikeasti on.
Mitä kokonaisvaltaisempaa teeskentelyä ja viettelyä tavallinen työelämä vaatii, sitä teeskentelemättömämmältä ja osa-aikaisemmalta itsensä myymiseltä seksipalvelujen myynti näyttää. Ja sitä tärkeämpää eräille tämän tosiasian raivoisa torjunta on.
Teemu Mäki
