splash_image.jpg

”Nyt olemme parvi”

Globalisaatiokritiikki on muuttunut kymmenessä vuodessa. Menneitä ovat muutamien näkyvien äänitorvien ajat. Nyt liike on kuin lintuparvi & istuu finanssikapitalismin & sen puolustajien takapihoilla.

Joskus ilmiöt tarttuvat ja leviävät kuin flunssa. USA:ssa Wall Streetin valloitus alkoi siitä, että kulutuskriittinen Adbusters-lehti lähetti 90?000 lukijalleen viestin, jonka mukaan ”vallankumouksellista taktiikkaa on yksinkertaisesti muutettava”.

Adbustersin porukan mielestä oli otettava esimerkkiä siitä, mitä tapahtui Egyptissä Tahrir-aukiolla ja Espanjassa viime keväänä. Enää ei kannata toimia kuten yli kymmenen vuotta sitten Seattlessa, Göteborgissa ja Genovassa.

”Globalisaation vastainen liike oli ensimmäinen askel. Silloin ideana oli hyökätä systeemiä vastaan kuin susilauma. Lauman johdossahan on alfa-uros, jota muut seuraavat. Nyt malli on muuttunut. Nyt olemme parvi”, perusteli Adbusters lainaten espanjalaisen tutkijan Raimundo Viejon sanoja.

Eurooppalainen 15M-liike sai alkunsa 15. toukokuuta 2011 Madridissa järjestetystä mielenosoituksesta. Osa osallistujista päätti vallata Puerta del Sol -metroaukion pysyvästi ja pystytti sinne leirinsä.

Leiristä kasvoi pikku hiljaa tuhansien ihmisten kaupunki, jolla oli oma ruoka- ja jätehuolto. Vastaavia leirejä nousi ympäri Espanjaa. Sittemmin liike on levinnyt Kreikkaan, Portugaliin, Ranskaan, Belgiaan, Saksaan, Italiaan, Israeliin ja Suomeen.

15M-liike tunnetaan myös nimellä Indignados, ”suuttuneet”.

Idea on yksinkertainen. Ei johtajia, ei edustajia, avoimet kansankokoukset päättävät kaikesta konsensus-periaatteella, ei puolueita eikä doktriinia. Kaikki edustavat vain itseään.

Konsensusperiaate on tuottanut jo päätöksiä poliittista korruptiota, EU:n vakaussopimuksia, julkisten palveluiden leikkaamista, rasismia ja rahamarkkinoiden ylivaltaa vastaan.

Liike yrittää irtisanoutua kaikista perinteisistä tunnuksista, myös anarkismista.

Merkittävin ero menneeseen on se, että nyt parveileva joukko on väkivallaton – ja se jaksaa istua pitkään.

”Puhumme monissa eri paikoissa, joissa olemme fyysisesti läsnä, ja joissa toiset voivat olla virtuaalisesti mukana. Keskusteluissa yritämme haarukoida esiin sitä, mikä nousisi yhdeksi ja ainoaksi vaatimukseksemme.”

”Jos homma toimii, se veisi meidät kohti radikaalia demokratiaa”, muotoili Adbusters heinäkuussa.

Uusi liike on jo onnistunut alkuperäisissä tavoitteissaan, joka määriteltiin Twitterissä 17.9.:

”Kohteemme on demokratian suurin korruption aiheuttaja eli Wall Street, Amerikan finanssibaabeli. Haluamme nähdä syyskuun 17. päivä 20?000 ihmistä Manhattanilla teltoissa, katukeittiöissä ja rauhanomaisesti miehittämässä Wall Streetin. Kun olemme siellä, vaadimme vain yhtä asiaa niin kauan kuin tarve on. Haluamme demokratiaa emmekä yhtiökratiaa.”

Haktivistiryhmä Anonynomous liittyi joukkoihin jo elokuussa.

Tapahtumia on ollut USA:ssa sadassa kaupungissa. Mukana ihmisiä laidasta laitaan. Ympäri maailmaa mielenosoituksia on ollut 1?500 kaupungissa.

Wall Streetin valtauksessa vieraillut filosofi Slavoj Žižek kysyi leiriläisiltä, ”mitä me todella haluamme?” ja ”millainen sosiaalinen järjestelmä voi korvata nykyisen kapitalismin?”. Žižekin mukaan aikamme ongelma ei ole yksilöiden ahneus vaan systeemi, joka pakottaa ihmiset ahneuteen ja korruptioon.

Samalla New Yorkin leirillä vieraillut kirjailija-aktivisti Naomi Klein muistutti, että ”kriisiä käytetään hyväksi”. Talouskriisin perusteella USA:ssa yksityistetään opetusta, julkisia palveluja lopetetaan ja yhtiöiden toiminnan rajoitteita vähennetään.

Liikkeen vahvuuksia on Kleinin mukaan se, että sillä on selkeä kohde, se on väkivallaton eikä tarjoa medialle kuvia rikotuista ikkunoista ja katutappeluista.

Klein ja Žižek ovat siis keskenään samoilla linjoilla: meidän ei pidä olla huolissamme pelkästään finanssikapitalismista vaan myös kulutuskapitalismista, sillä se uhkaa tuhota liikakulutuksella ne vähät resurssit, joita meillä tällä planeetalla vielä on.

Medianäkyvyytensä liike on jo saanut. Ennen pitkää nähdään, saako parveilu mitään aikaan.

G20-kokous ainakin järjestettiin marraskuun alussa jälleen kerran suljettujen ovien takana kansalta suojassa, aiheena maailman talouskriisi ja kokouksen sponsoreina – pankit ja suuryhtiöt.

Lue Suomen tapahtumista Fifistä. www.scoop.it/t/15m-suomi

Kimmo Jylhämö

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu