Nokialandian lopun ajat

Talouskriisin seuraukset näkyvät ylikansallisen Nokian hallitsemassa kaupungissa kouriintuntuvasti. Salo on kuva koko Suomesta.

Kuinka paljon ja kuinka usein maailma tarvitsee uusia kännyköitä? Salossa toivotaan, että aika hemmetin paljon ja usein. Ja mielellään äkkiä, ennen kuin viimeisetkin työpaikat katoavat kuntaliitosten Suomen ennätyksen läpikäyneestä kaupungista.

Nykyään Salon entisiä kuntia kutsutaan kaupunginosiksi, ja kuntien kylät taas ovat salolaisia kyliä. Niitä on niin paljon, että kotiseutuharrastajallekin lienee ylivoimaista muistaa kaikkia.

Olen kotoisin Kiskosta, entisestä Salon talousalueen kunnasta ja nykyisestä Salon kaupunginosasta, ja olen tottunut siihen, etteivät ihmiset hahmota, missä kaupunki kartalla sijaitsee. Yleensä ihmiset sijoittavat Salon suunnilleen Raision paikalle.

Silloin, kun joku tietää Salon olemassaolosta ja osaa mieltää sen sijainnin suunnilleen oikein, on syynä yleensä Palloliiton puheenjohtaja Sauli Niinistö. Hän on nimittäin tunnetuin ja ehkä ainoa tsunamista selvinnyt salolainen.

Kävin yläastetta ja lukiota juuri 1990-luvun laman keskellä. Omaa perhettäni työttömyys ei koskettanut, koska äitini oli töissä Nokialla ja isä yksityisyrittäjä. Olin perheen ainoa lapsi, ja viikkoraha kasvoi vuodesta toiseen ihan niin kuin aina ennenkin.

Oli tietysti monia kavereita, joiden perheillä meni selvästi heikommin. Yhden kaverin luona tunnuttiin syövän aina keitettyjä silakoita, kun meillä niitä söi kissa. Toinen taas ei koskaan saanut rahaa eikä päässyt mukaan leffaan tai lätkämatsiin. Kolmannen perheeltä loppuivat rahat kesken omakotitalon rakentamisen.

Nokia on Salon kaupungin suurin työnantaja, lukuisista lomautuksista ja työsuhteiden lakkauttamisista huolimatta. Vaikka yritys on vienyt tuotantoaan esimerkiksi Kiinaan, Intiaan ja Koreaan, on Salon kännykkätehdas edelleen Nokian toiseksi suurin ja tietysti Suomen suurin.

Suomalaisen pikkukaupungin ja monikansallisen suuryhtiön suhde on virallisesti kiiltävä, mutta todellisuudessa kaupunkilaisten tunteet ovat varsin kirjavia.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Salon Nokian henkilöstöä on vähennetty noin 500 henkeä, ja lisäksi ulkopuolisten vuokratyöfirmojen kautta palkattujen noin 1 000 henkilön työsopimuksia ei ole jatkettu. Helmikuun alussa Nokia ilmoitti 285 henkilön yt-neuvotteluista. Määrät olisivat suuria missä tahansa, mutta Salon kaltaisessa pikkukaupungissa vaikutukset näkyvät kaikkialla.

Aina kaikki ei tietenkään ole mennyt näin masentavasti. Nokian osakkeen kurssi nousi kesällä 2000 yli 50 euroon. Silloin monista salolaisista tuli ainakin vähäksi aikaa teoreettisesti – mutta joistakin myös konkreettisesti – miljonäärejä.

Firmassa oli meneillään muutamia vuosia aikaisemmin alkanut pyöröovi-rekrytointi. Menestysyhtiön kupeeseen ilmestyi useita alihankintayrityksiä.

Läheskään kaikki työttömiksi päätyneet eivät ole joutuneet irtisanotuiksi. Nokia tarjosi Salon työntekijöilleen viime vuonna vapaaehtoisia eropaketteja, joihin ensimmäisen viikon aikana tarttui lähes 300 henkilöä.

Eropaketteja jonotettiin työnjohtajien ovilla, kunnes yhtiön asettama tavoite saavutettiin ja pakettien tarjoaminen lopetettiin.

”Ehkä nyt salolaisille alkaa viimein selvitä, millä arvoilla Nokia pelaa”, kommentoi Paula, 53. Hän tuntee suuren joukon kaupunkilaisia, jotka ovat ottaneet eropaketin tai joutuneet irtisanotuiksi. Kaikkien tulevaisuus on epävarma.

”Hain vuonna 2003 osa-aikaeläkkeelle pitkään jatkuneiden selkä- ja jalkakipujen vuoksi. Olin ajatellut, että sillä tavoin jaksaisin yhä tehdä työtä.”

”Kaksi päivää eläkepapereiden jättämisen jälkeen sain ilmoituksen irtisanomisesta. Kun menin puhumaan pomolle, että lääkäri puoltaa osa-aikaeläkettä, niin pomo sanoi pyyhkivänsä perseensä sellaisilla papereilla.”

Episodin seurauksena Paula sairastui masennukseen ja päätyi kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työttömiksi eivät ole jääneet vain Nokialla töissä olleet, sillä vielä 2000-luvun alussa Nokia työllisti myös välillisesti huomattavan määrän ihmisiä. Nyt useimmat alihankkijat ovat lopettaneet toimintansa. Toiset firmoista valmistivat kännykänkuoria, toiset mikropiirejä ja niin edelleen. Nykyään mikropiirit tulevat Kiinasta.

”Salossa on Nokian alihankkijoita, kuten Salcomp, Elcoteq ja Aspocomp, jotka ovat käyneet läpi samanlaisen irtisanomisrumban kuin pääyhtiö Nokia”, kertoo Salon Seudun Vihreiden varapuheenjohtaja Martti Halme.

”Aspocomp lopetti kokonaan ja irtisanoi 237. Painotalo Hansaprint menetti Nokian painotyöt, lakkautti toimintansa, ja 75 irtisanottiin. Nostureita valmistava, Hiabin omistama Loglift Jonsered lopetti koko toimintansa, ja sokeritehdas lopetti jo vuonna 2006”, Halme luettelee.

Potkut sai myös Tomi, 29.

”Olen asunut koko ikäni Salossa. Lukio jäi aikoinaan kesken monestakin syystä, eikä vähiten huumeitten takia. Salostahan tehtiin 2000-luvun alussa Poliisi-TV:n erikoisjakso kaupungin heroiini- ja amfetamiiniongelmasta.”

”Pääsin aineista eroon, ja sain töitä vuokratyöfirman kautta Nokialta. Vaikka palkka oli pieni, se oli suuri tuki ihan normaalin elämän elämiseksi. Nyt se duuni ja kaikki muutkin vuokratyöpaikat ovat hävinneet.”

Tomi kertoo, että ahdistus näkyy nuorissa aikuisissa varsinkin viikonloppujen yöelämässä. Salo on väkivaltainen paikka. Vaihtoehdot ovat vähissä.

Salon Työ- ja elinkeinotoimiston työssäkäyntialue on levitetty varsin suureksi. Se ulottuu Varsinais-Suomen lisäksi myös Hämeen ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskusten alueelle.

Työssäkäyntialue on työttömyysturvajärjestelmässä keskeinen käsite, koska työnhakijalla on vain rajalliset mahdollisuudet kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työpaikasta.

Töihin pääsemistä mutkistaa oleellisesti puutteellinen julkinen liikenne. Ilman autoa on jo pelkästään Salon kaupungin alueella mahdotonta päästä keskuksesta toiseen iltaisin ja viikonloppuisin. Salon seudun liikenne olisi pitänyt järjestää uudelleen kuntien yhdistyttyä. Valtion tukea ei saa kuntien sisäiseen liikenteeseen, ja tämän seurauksena töihin pääsemisen ongelmat vaikuttavat myös seudun asuntopolitiikkaan.

”Salon kuntakeskuksissa on kymmenittäin tyhjiä asuntoja, koska julkinen liikenne puuttuu. Vuokratyöntekijöiden määrän vähentyessä kaupungin rakennuttama Isohärjänmäen asuntola on tyhjillään”, Halme manailee. Hukkainvestointi.

Olin kahtena vuonna Nokian kesätyöntekijänä. Ensin liukuhihnalla kiinnittämässä ruuveja puhelimiin ja vuotta myöhemmin varastossa akkuja testaamassa. Firman kesäjuhlissa esiintyi sen ajan kovin juttu, Leningrad Cowboys, ja kaikki työntekijät saivat niin paljon ilmaista viinaa kuin jaksoivat juoda. Tottahan salolaiset jaksoivat.

Nykyisin kesäjuhlia vietetään huomattavasti vaisummissa ja hillitymmissä merkeissä.

Nokian maailmanvalloitus toi Saloon työtä, verotuloja ja muuttoliikettä 20 vuoden ajan.

Nykyään minun ja aika monen muunkin on vaikea päättää, ollako kiitollinen tuosta ajanjaksosta vai katkera nykyisestä työttömien perheiden armeijasta.

Kirjoittaja on toiminut Voiman vakituisena avustajana vuodesta 2006 lähtien. Huhtikuussa hänet palkittiin vuoden 2009 nuorena freelance-journalistina.

_______________

Se on mamujen syy

Vuoden 2009 ensimmäisenä päivänä Saloon liitettiin sen entiset ympäryskunnat Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Samalla Salon väkiluku nousi yli kaksinkertaiseksi, 55?000 asukkaaseen.

Kesäisin Salon talousalueella pyörii merkittävästi virallista väkilukua suurempi määrä ihmisiä, sillä uudessa Salossa on Suomen neljänneksi eniten kesämökkejä. Eivät mökkeilijät toki ole ainoita Saloon tulijoita. Salossa maahanmuuttajien osuus väestöstä on piirua vajaat neljä prosenttia, kun koko maan kuntakohtainen keskiarvo on 2,7.

Tosiasiassa Salossa on ulkomaalaisia vielä enemmänkin. Ulkomaan kansalainen tilastoidaan Suomen väestöön, jos hän aikoo asua tai on asunut maassa vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija tilastoidaan väestöön vasta, kun Maahanmuuttovirasto on myöntänyt hänelle pysyvän oleskeluluvan.

Eikä maahanmuuttajilla, varsinkaan turvapaikanhakijoilla ole Salossakaan helppoa. Vuoden 2009 tammikuussa Suomusjärvelle perustettiin vastaanottokeskus entisen motellin tiloihin.

Keskuksessa asui enimmillään yli 60 henkeä Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Nigeriasta. Muutamat mediat julkaisivat juttuja, joissa osa asukkaista valitti keskuksen syrjäistä sijaintia, huonoja kulkuyhteyksiä sekä netin ja tekemisen puutetta.

Se ärsytti salolaisia. Jopa siinä määrin, että kesäkuun puolessa välissä keskuksen pihassa räjähti pommi. Kukaan ei loukkaantunut, vaikka keskuksen ikkunat rikkoutuivatkin.

Mahtoi sekin olla kokemus sisällissotaa paenneille turvapaikanhakijoille. Vain kaksi päivää iskun jälkeen uutisoitiin, että keskus lakkautetaan, koska turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut.

Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan Salon alueen resurssit, asenteet ja toimintarakenteet ja -käytännöt eivät tällä hetkellä vastaa ajankohtaisia tarpeita. Euroopan sosiaalirahasto on tämän johdosta käynnistänyt 2,5-vuotisen Monikulttuurinen Salo -projektin, jonka lopussa 50 maahanmuuttajan on tarkoitus olla integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään Salon seudulla.

Salon seudun koulutuskuntayhtymän koulutusjohtaja Eeva Nuottasaari toimii projektin vastuuhenkilönä. Hänen mukaansa tavoite saattaa jäädä vajaaksi.

”Viidenkymmenen maahanmuuttajan työllistyminen tuntuu tässä tilanteessa hieman optimistiselta, kun Salosta kuuluu näinä aikoina paljon lomautus- ja irtisanomis-uutisia ja monien muidenkin on vaikea löytää työtä.”

_______________

Troijan perillinen

Salon alueen elektroniikkateollisuuden ympärillä pyörivä historia on vasta vajaan sadan vuoden ikäistä. Salossa tiedetään olleen asukkaita kuitenkin jo ainakin 7?000 vuotta. Salon seutukunnan asukkaiden ei ole ajateltu näytelleen maailman tai edes Suomen historiassa kovinkaan merkittävää osaa.

Siis virallisen historiankirjoituksen mukaan.

Kaikki eivät kuitenkaan ole sen kanssa yhtä mieltä. Italialaisen ydinvoimainsinöörin Felice Vincin jännittävä teoria antiikin Troijasta on vuosien saatossa tuonut Kiskoon kenties enemmän tuloja kuin moni oikea bisnes. Niin, Felice Vincin mukaan Antiikin Troija sijaitsi Kiskon Toijassa.

Ajatus perustui pääpiirteissään Toijan ja Troijan sekä myös Espoon ja Lesboksen saarten sekä muutamien muiden paikannimien samankaltaisuuteen. Vinci kävi muutamaan kertaan luennoimassa asiasta Suomessa ja sai Toijan kylälle hetkeksi valtakunnallistakin julkisuutta.

Vincin teoria ja sen saama julkisuus innosti kiskolaisia elvyttämään jo 1960-luvun alussa perustetun Kisko-Seuran. Se järjesti useana vuonna Odysseus Pohjolassa -aiheisia taidenäyttelyitä ja teatteriesityksiä, kylän naisten joukosta valittiin vuosittain Troijan Helena ja kylän edustalle pystytettiin Troijan puuhevonen, jonka nuoriso kävi viikonloppuisin kaatamassa.

Kun puuhevosen jalat kolmantena kesänä lyötiin niin syvälle maahan, ettei hevosen kaataminen ollut enää mahdollista, joutui hevonen tuhopolton uhriksi, eikä sitä rakennettu enää uudelleen.

”Kisko-Seuran jäsenmäärä on noussut lähelle 100 jäsentä. Kiskolaisuus on voimissaan, ja Kiskon vaakunalla varustetut isännänviirit menevät kaupaksi kuin siima. Kaikenlainen kiskolaisuuden korostus ihan hyvässä mielessä on tapetilla”, sanoo Kisko-Seuran puheenjohtaja Jaana Shelby.

Työskentelin itsekin yhden kesän kunnan järjestämillä ”arkeologisilla kaivauksilla”, joissa etsittiin mykeneläisiä ruukunpalasia tai muuta vastaavaa myöhäispronssikauden esineistöä.

Kaivausvälineinä olivat hakku ja lapio. Hiki virtasi ja paarmat purivat. Useista noin metrin syvyyteen kaivamistamme kuopista ei löytynyt merkkejä Vincin teorian tueksi. Mutta silloin oli nousukausi, ja hölmöistäkin hommista kannatti maksaa kesätyörahat paikallisille nuorille.

Yhä edelleen ulkomailta saapuu harvakseltaan kuvausryhmiä ihmettelemään uinuvaa Toijan kylää.

”Järjestimme Kiskon nykyisellä nuorisotalolla kansainvälisen tutkijaseminaarin muutama vuosi sitten. Suomalaista kustantajaa Vincin kirjan suomennokselle ei vielä ole löydetty”, Shelby kertoo.

_______________

Kakarat kortistoon

Salon työ- ja elinkeinotoimiston apulaisjohtaja Juha Metsänojalla on kuluneena talvena ollut kiirettä, ja keväällä loppuvat koulut tietävät lisää päänvaivaa työttömyydestä kärsivälle kaupungille. Salosta on kadonnut parissa vuodessa pari tuhatta työpaikkaa.

Mikä on Salon työttömyysprosentti tällä hetkellä?

”Viimeksi vahvistettu työttömyysprosentti oli joulukuussa 12,5.”

Entä mikä Salon tilanne oli parhaimmillaan?

”Elo-syyskuussa 2008 juuri ennen lamaa Salon työttömyysprosentti on 5,7, eli nyt se on yli kaksinkertaistunut.”

Salon nuorisotyöttömyys on noussut muutamassa vuodessa yli 150 prosenttia. Paheneeko tilanne entisestään?

”Ainahan nuorisotyöttömyys kasvaa kun koulut päättyvät.”

_______________

Jukka Vuorio

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu