Ne valtaa meitin

Poliittinen kasvi: Pigmentin lähtemisen eli valoyliherkkyyden voi aiheuttaa jokin kemiallinen aine.

Joskus lapsena se alkoi. Aluksi sormista hävisi pigmentti, olin alle kouluikäinen. Vanhempani varoittivat mukamas vitsikkäästi, että värin lähteminen johtuu siitä, että imin sormiani. Sitten värit katosivat osittain varpaistani. Eikä arven tilalle tullut normaalia pigmenttiä.

Purjehdusretkellä Ruotsiin huomasin keskellä avomerta, että myöskin huuleni ja silmäluomeni ovat pigmentittömät. Koska mukana ei ollut aurinkorasvaa laitoin huulien peitoksi huulipunaa ja pidin silmät auki. Saapuessamme Tukholmaan minulla oli violetit silmäluomet ja kirkkaanpunaiset huulet.

Lääkäriltä tivasin joskus, että eikö ole mitään tapaa saada pigmentti takaisin. Lääkäri mutisi jostakin Egyptistä saatavasta rasvasta, joka ei ole virallisesti lääke ja on muutenkin hankalasti saatavissa.

En koskaan lähtenyt etsimään pigmenttiä Egyptistä. Olen ollut sinut luontaisen luomivärini kanssa ja jaksanut odottaa stoalaisesti, kunnes minusta tulee albiino.

Pigmentin lähtemisen eli valoyliherkkyyden voi aiheuttaa jokin kemiallinen aine. Valoihottumayhdistyksen mukaan ”valokosketusihottuma voi syntyä toksisena ärsytysreaktiona tai immunologisena allergiareaktiona. Molemmissa tapauksissa reaktion laukaisevat aallonpituudet ovat UVA-alueella”.

Yleisimmin ihottumaa aiheuttavat putkikasvit: ukonputket, karhunputki, koiranputki ja väinönputki. En itse ole piehtaroinut putkipellossa – ainakaan tietoisesti.

Ongelmallisimpia ovat jättiputket, jotka eivät aiheuta ainoastaan kosmeettista haittaa ihmisille vaan vievät tilaa muilta kasveilta. Haitallisia jättiputkilajeja ovat muun muassa kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum, kuvassa) ja persianjättiputki (Heracleum persicum). Nämä kaukasialaiset valloittajakasvit ovat karanneet kotipuutarhoista.

Jättiläisputkia on vaikea kitkeä, kun ne ovat päässeet irti. Niistä voi lähteä ihottumaa aiheuttavaa kasvinestettä. Toisaalta jättiputkien siemenet säilyttävät itävyytensä usean vuoden. Niittämisellä hommasta ei selviä. Hävittämiseen löytyvät ohjeet ymparisto.fi:n sivuilta.

Pahimmillaan jättiputket muodostavat laajoja kasvustoja, ”jättiputkimetsiä”, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja eläimistön.

Jokakesäiseen taisteluun lupiineja vastaan jättiputket tarjoavat haastavan vaihtoehdon.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6547

Kimmo Jylhämö

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu