Naurava shamaani

Saamelaiskirjailija Marry Ailonieida Somby on ajanut saamelaisten oikeuksia kolmekymmentä vuotta. Siinä sivussa hän on seikkaillut ympäri maailmaa ja luonut mittavan taiteellisen uran.

”Kirjailijan urani alkoi siitä, että en kerta kaikkiaan ymmärtänyt, miksi saamelaisilla ei ollut samoja oikeuksia kuin muilla. Tapani reagoida on kirjoittaminen”, Norjassa asuva suomalaissyntyinen saamelaistaiteilija Marry Somby, 53, toteaa.

”Minun sukupolveni ei saanut lapsuudessaan koskaan julkisesti puhua saamen kieltä, eikä saamelaisilla ollut täyttä itsemääräämisoikeutta maahansa.”

Somby otti varttuessaan vahingon takaisin. Seitsemän lastenkirjaa, seitsemän näytelmää, runokokoelman ja romaanin julkaissut Somby on ytimiään myöten aktivisti. Hän haluaa ravistella myös saamelaisten asenteita.

”Vuonna 2004 ilmestyneessä saamenkielisessä romaanissani Bajandavgi herätän henkiin vanhoja erotiikkaan liittyviä saamen kielen sanoja, joita ei ole käytetty pitkään aikaan. Niitä on hävetty.”

“Tänä vuonna sain saamelaiskirjailijat menemään kirjastoon Tromssassa ja kantamaan protestina kaikki saamenkieliset kirjat ulos. Halusimme näyttää kuinka vähän niitä on.”

Somby on vihainen Suomen ja Ruotsin nihkeydelle tukea saamelaiskirjallisuuden julkaisemista. Norjassa tilanne on parempi. Se on myös Marry Sombyn ansiota.

Kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1976, Somby oli hiukan yli 20-vuotias kahden pienen lapsen äiti Saamenmaan tundralla.

Liikehdintä Norjan saamelaisalueella virranneen Alta-joen patoamissuunnitelmaa vastaan yhdisti saamelaiset ensimmäisen kerran yli valtiorajojen. He kamppailivat kymmenen vuotta oikeuksiensa puolesta.

Marry Somby liittyi joukkoon.

”Toimintamme perustui Gandhin ajatuksille. Käytimme rauhanomaisia keinoja kuten nälkälakkoa painostuskeinona.”

Norjan hallitus käski nujertaa vastarintaliikkeen väkivalloin tammikuussa 1981. Muun muassa Sombyn veli loukkaantui yhteenotoissa vakavasti.

”En ikinä anna Norjan silloiselle pääministerille Gro Harlem Brundtlandille anteeksi, että veljeni menetti toisen käsivartensa ja silmänsä. Pidän pääministeriä suoraan vastuullisena. ”

Norja sai niin huonon maineen vähemmistöpolitiikastaan, että valtio päätti muuttaa virallista linjaansa. Saamelaiset saivat kauan kaipaamansa itsemääräämisoikeuden ja oman parlamentin.

Somby ja kirjailija-laulaja Nils-Aslak Valkeapää perustivat 1980-luvun alussa saamelaiskirjailijoiden liiton. He olivat huomanneet, että virallisesta lauhtumisesta huolimatta painostus jatkui.

Valkeapää ja Somby olivat tekemässä elokuvaa saamelaisten vapautuksesta, kun Norjan valtio keskeytti suunnitelmat kolme viikkoa ennen kuvausten alkua.

“Suutuin niin, että lähdin muutamaksi kuukaudeksi Kreikkaan. Purin aggressioitani rikkomalla lautasia bouzouki-ravintolassa”, Somby naurahtaa.

Somby asui 1990-luvulla pitkiä aikoja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, jossa hän tutustui paikallisiin intiaaneihin ja heidän vanhaan kulttuurinsa.

“Olen aina ihaillut intiaaneja ja heidän urheuttaan. Intiaanit ovat ylpeä kansa, joiden luottamuksen voittamiseksi on tehtävä töitä. Heille joutuu kertomaan vitsin, toisen, kolmannen, neljännenkin. Vasta silloin he purskahtavat nauruun ja jää on rikottu.”

”Intiaanit ja saamelaiset jakavat alkuperäiskansojen kohtalon. Ruotsalaiset ottivat saamelaisia orjikseen ja keksivät karanneille yksilöille erityisen julmia rangaistuksia.”

”Suomessakin on tapettu alkuperäisasukkaita. Heimoni surmattiin 1500-luvulla. Suomalaiset halusivat napapiirillä asuneen sukumme maat. Heitä pelotti myös perheeni shamanistisuus. ”

Virallisissa historiankirjoissa ja tutkimuksissa aihetta ei muistella ”Yksi esi-isistäni pääsi pakenemaan ja kertoi tarinan myöhemmin jälkeläisille.” .

Nykyään Somby asustelee pienessä boheemissa yksiössä Norjan Tromssassa. Hän kertoo perineensä molemmilta isoäideiltään shamanistisia kykyjä, joita hän käyttää sairaiden ihmisten parantamiseen. Hän on moderni shamaani, joka ei transsiin päästäkseen tarvitse perinteisiä välineitä, kuten shamaanirumpua.

Somby löysi kuvataiteet 2000-luvun alussa, kahdeksas näyttely on tulossa Tromssaan ensi tammikuussa. ”Taiteeni juuret ovat Egyptissä ja Roomassa, mutta saan inspiraation teoksiini shamanismista. Kuvaan näkyjä, joita olen nähnyt transsissa.”

Saamelaisten seuraava kamppailu käydään jälleen luonnonvaroista. Kansainväliset mineraaliyhtiöt ovat löytäneet saamelaisten mailta timanttien lisäksi kultaa. Somby uskoo, että tilanne on kuitenkin parempi kuin menneinä vuosikymmeninä:

”Vaikka menetimme Altan, taistelu on tuottanut tuloksia. Saamelaiset ovat nyt ylpeitä kulttuuristaan.”

Marry Sombyn shamanististen taulujen näyttely tammikuussa Tromssan elokuvafestivaalien yhteydessä.

Marry Somby: Bajandavgi. Gollegiella 2004.

Rita Dahl

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu