Myydään: sota-alan operatiivisia palveluja

Ihmisoikeustarkkailija Bolkovacin tutkimusten mukaan Dyncorpin upseerit muun muassa väärensivät asiakirjoja naisten salakuljetusta varten Bosnian rauhanturvaoperaation aikana.

Yhdysvaltalainen Kathryn Bolkovac osallistui ihmisoikeustarkkailijana YK:n poliisioperaatioon Bosniassa. Hän ei kuitenkaan ollut minkään YK-järjestön tai yksittäisen valtion palkkalistoilla, vaan toimi Dyncorp-nimisen yhdysvaltalaisen yhtiön palveluksessa. Dyncorp oli nimittäin saanut sopimuksen, jonka mukaan yhtiö toimitti poliiseja Bosnian rauhanturvaoperaatioon. Bolkovacin tehtävänä oli tutkia seksuaalista hyväksikäyttöä ja prostituutiota Bosniassa.

Bolkovac aloitti tutkimuksensa ja häkeltyi löydöistään. Hän havaitsi YK:n henkilökunnan vierailevan säännöllisesti seksiklubeilla, joissa 15-vuotiaat tytöt pakotettiin tanssimaan alasti ja harrastamaan seksiä asiakkaiden kanssa. Naisia huijattiin Bosniaan seksiorjiksi muualta Itä-Euroopasta, ja heidät saatettiin pahoinpidellä tai joukkoraiskata, jos he kieltäytyivät työstä.

Bolkovacin mukaan Dyncorpin upseerit väärensivät asiakirjoja naisten salakuljetusta varten ja ilmoittivat seksiklubien omistajille etukäteen poliisin tulevista ratsioista. Väittämien mukaan eräs Dyncorpin palkkalistoilla ollut yhdysvaltalaissotilas olisi ostanut Bosniasta naisen tuhannella dollarilla tarkoituksenaan salakuljettaa tämä länteen seksiorjaksi.

Bolkovac raportoi tunnollisesti löydöistään esimiehilleen ja sai potkut Dyncorpin palveluksesta. Viime vuonna brittiläinen tuomioistuin määräsi yhtiön maksamaan Bolkovacille suuret korvaukset epäoikeudenmukaisesta irtisanomisesta.

Jos kaikkea valtion toimialaa pyritään supistamaan, on luonnollista, että myös sodankäyntiin liittyvät ”palvelut” yksityistetään. Vanhanaikaisten palkkasoturiyksikköjen tilalle on tullut suuryrityksiä, joiden toimialaan kuuluu vaikkapa sotilaslentokenttien ylläpitoa tai huoltoyhteyksien järjestämistä. Vuonna 1946 perustettu Dyncorp on eräs näistä yksityistetyn sodankäynnin yhtiöistä. Yhtiön vuositulot ovat 1,8 miljardia dollaria, ja sen palveluksessa on 23 000 ihmistä.

Eräs Dyncorpin tuottavimmista sopimuksista liittyy Yhdysvaltojen huumeiden ja kapinallisten vastaiseen sotaan Kolumbiassa. 600 miljoonan dollarin sopimuksen mukaan Dyncorp myrkyttää kokaviljelmiä Kolumbiassa, Perussa ja Boliviassa. Kolumbiassa yhtiön toimialaan kuuluvat myös huumeiden salakuljetuksen torjuminen ja huumesotaan liittyvät kuljetukset, tiedustelu, pelastus- ja sairaanhoitotehtävät sekä lentokoneiden huolto.

Yhdysvaltojen kongressi pelkäsi, että Kolumbiasta tulisi Yhdysvalloille ”uusi Vietnam” ja rajoitti aikoinaan maan asevoimien käytön Kolumbian huumesodassa 500 mieheen. Tähän joukkoon ei tietenkään lasketa yksityisten yritysten tarjoamia joukkoja, joten Bushin hallinto onkin rakentanut alueelle voimakasta yksityisarmeijaa. Samalla ”sota huumeita vastaan” on muuttunut entistä enemmän vasemmistolaisten sissijärjestöjen vastaiseksi sodaksi.

Käytännössä myös Dyncorp osallistuu Kolumbian taisteluihin. Kun sissiliike Farcin kapinalliset ampuivat alas Kolumbian poliisin puolisotilaallisten joukkojen helikopterin, Dyncorp lähetti alueelle oman helikopterinsa, joka tulitti kapinallisia ja pelasti poliisimiehet. Samat helikopterit kuljettavat Kolumbian hallituksen joukkoja taisteluun. Maassa toimii vastaavissa alihankintatehtävissä yli 170 yksityistä yhdysvaltalaisyritystä.

Dyncorpin ja sen tytäryhtiöiden muita toimialoja ovat esimerkiksi tietotekniikka ja bioteknologia. Yhtiö on mukana muun muassa kehittämässä pernaruttorokotteita.

Dyncorp siirtyi joulukuussa tietotekniikkajätti Computer Sciences Corporationin (CSC) omistukseen. CSC:n uskotaan näin kykenevän paremmin rahastamaan Yhdysvaltojen hallitusta sen panostaessa syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen entistä enemmän valtion tietokonejärjestelmiin. Uuden emoyhtiön pyrkimyksenä on ilmeisesti päästä tarjoamaan tietojärjestelmiä uudelle Kansallisen turvallisuuden virastolle.

Dyncorpilla on sormensa pelissä myös Afganistanissa. Kun maan presidentti Hamid Karzai yritettiin murhata syyskuussa, iskun estivät Yhdysvaltojen asevoimien tarjoamat henkivartijat. Myöhemmin tämä henkivartiopalvelu kuitenkin yksityistettiin ja palveluntarjoajaksi tuli Dyncorp. Aika näyttää, kykeneekö yksityinen yhtiö huolehtimaan presidentin turvallisuudesta yhtä ammattimaisesti kuin julkisen sektorin sankarit.

Tuoreimmat tiedot Dyncorpin toiminnasta nettisivuilta www.dyncorp-sucks.com.

Tomi Toivio

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu