Muut lehdet

Muiden lehtien parhaat palat.

Pidetään hauskaa ja yllätetään itsemme. Meidän hommamme on naurattaa ja vihastuttaa, itkettää ja provosoida. Herättää ihmetystä, pelkoa ja raivoa. Kaunista, rumaa ja herkkää. Meidän pitää heittäytyä, nolata itsemme, onnistua, epäonnistua ja häikäistä. Ollaan pöljiä. Parempi mennä kunnolla metsään kuin jäädä takapihalle raapimaan nivusia.

Taide on tapa kokea elämää ja katsoa maailmaa. Elämä on liian lyhyt haaskattavaksi edes yhtä päivää nysväämiseen. Laitetaan kiekko maalille eikä pyöritä kulmissa maila hanurissa.

Heikki Törmi, Teatteri 7/2011

_______________

Lohtua nolkytluvulle toi kaikkien tietoisuuteen noussut tositelevisio ja virtuaalimaailmassa bloggaavat ja mokaavat julkkikset. Luusereista pääsee eroon äänestämällä ja mitä enemmän solvataan, vähätellään tai väheksytään, sitä myyvempää.

Sami Liukkonen, Mielenterveys 6/2011

_______________

On jännä ajatus, että naisen häpykarvoitus olisi jotenkin ”luonnostaan” kolmion mallinen. Ei todellakaan ole. Luonnollinen malli muistuttaa muodoltaan enemmänkin Urho Kekkosen kansallispuistoa.

Virpi Salmi, Tulva 3/2011

_______________

Keskimääräiset palkat ovat vuokratöissä nousseet nopeammin kuin palkat yleensä. Syynä ei ole se, että vuokratyöntekijä tienaisi paremmin kuin vakityöntekijä. Heitä vain otetaan paremmin palkattuihin hommiin. Kovapalkkaisissa hommissa vuokratyöntekijöitä kutsutaan usein konsulteiksi.

Johtajiakin vuokrattiin viime vuonna 17 miljoonalla eurolla. Kuinkahan monta sillä rahalla sai?

Heikki Lehtinen, Pam 18/2011

_______________

Koteihinsa talvipakkasilla sulkeutuneilla suomalaisilla oli aikaa pohdiskella. Kansantarut ja -viisaudet syntyivät ja levisivät torpasta torppaan. Todennäköisesti monta asiaa saunasta AIV-rehuun olisi jäänyt kehittelemättä ilman talvien pimeitä iltoja. Myöhempien aikojen kommunikaatio-teknologian saavutuksiakin varmasti edesauttoi haluttomuus lähteä 20 asteen pakkasella lähikylään kaveria moikkaamaan.

Maria Rautio, Nuorten Luonto 4/2011

_______________

Lapseni toisessa kotimaassa Dominikaanisessa tasavallassa ihmiset ihastelevat hänen verraten vaaleaa ihoaan ja suoria hiuksiaan. Suomalaiset aikuiset taas kehuvat hänen ”täydellistä rusketustaan” ja ”suklaasilmiään”. Kommentteja siivittää usein lallatus monikulttuurisuudesta hienona asiana.

Jokin minua tässä häiritsee: tapa kiinnittää korostetusti huomiota lapseni ”ihaniin” ja ”eksoottisiin” piirteisiin ja ylistää häntä maasta taivaisiin on mielestäni ristiriidassa monikulttuurisuuden periaatteiden kanssa. Tällä tavoin toimiva ihminen kun katsoo oikeudekseen määritellä, mikä on normaalia. Sen jälkeen hän onnittelee itseään kyvystään hyväksyä ja jopa ylistää erilaisia ihmisiä.

Kirsi Cheas, Maailman Kuvalehti 11/2011

_______________

Koonnut: Pertti Laesmaa

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu