Muut lehdet

Muiden lehtien parhaat palat.

Katri Manninen suosittelee Me Naisten ja WSOY:n mainoksessa tuoretta Luku Naiset -sarjan romaania Romansseja Roomassa. Mannisen mukaan tarina on ihan älyttömän mahtava muun muassa siksi, että se sijoittuu Roomaan, joka on yksi hänen lempikaupungeistaan: ”Tämä kertomus tuntui sopivan sinne kuin juusto pitsaan.”

Muutenkin viihderomaani on tehnyt vaikutuksen Manniseen. ”Kevyt ja vauhdikas rakkaustarina” on juuri sellainen, jonka lukemisesta hän kertoo nauttivansa. Ja ihmekös tuo, onhan opus hänen itsensä kirjoittama!

Hanurista-palsta, Markkinointi&Mainonta 6/2009

_______________

Olisinkohan Ranskan vallankumouksen aikana ollut joku niistä naisista,jotka asettuivat kutimineen giljotiinin lähituntumaan, eturivin paikoille katsomaan, kun päät alkoivat putoilla? Toisaalta oma ammattikuntani, toimittajat ja kuvaajat, ovat juuri näitä ihmisiä, joilla on näinäkin päivinä etuoikeus sysiä muita syrjään ja kysellä Erkka Lehtola -vainajan kirjan nimen itsekriittiseen tapaan vaikkapa tulipaloissa, että missä ovat lehdistön paikat.

Kaisu Mikkola, Teatteri 1/2009

_______________

Tiedostamiseen perustuvan luokkayhteiskunnan huipulla on yli-ihmisten kasti, johon kuuluvat globaalista ahdistuksesta kärsivät ihmiset. He tietävät, että eniten sademetsiä Kallion lähibaareissa pelastavat ne, jotka käyttävät pelkästään julkista liikennettä, ovat lukeneet Pääoman ja seurustelevat maahanmuuttajien kanssa.

Miika Sahamies, Ylioppilaslehti 2/2009

_______________

Välillä on hauska röyhtäillä ja syljeskellä järkyttääkseen vanhoillisia ihmisiä, jotka ajattelevat, että vain miehet tekevät niin.Vaikka onhan se ihan lapsellista, ja typerä tapa yrittää rakentaa mitään parempaa yhteiskuntaa.

Noora Tommila, Tulva 1/2009

_______________

Autoritaarisessa maailmassa lapset pelkäsivät opettajia ja aikuisia, nyt he pelkäävät toisiaan. Aiemmin lapsen piti mennä liian aikaisin työhön, nyt heidän pitää olla liian aikaisin seksikkäitä. Ennen luokissa oltiin hiljaa ja ahdistuneita, nyt riehutaan ja ollaan ahdistuneita.”

Anneli Kanto, Kulttuurivihkot 1/2009

_______________

Tätä on suvaitsevaisuus Unescon määritelmän mukaan: ”Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy, että muut pitävät kiinni omastaan.”

Se tarkoittaa, että asialla ei ole vain yhtä totuutta, voi olla kaksi puolta, useampia totuuksia. Tämä perusasia puuttuu nykyisin suomalaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Siksi keskustelua ei ole. Suvaitsevaisuus ei suvaitse muunlaisia mielipiteitä, sen asenne on nielaistava kokonaisena. Siinä se muistuttaa jäykkää kommunismia tai fundamentalista uskonnollisuuta. Hyväksy kaikki tai ei mitään! Siitä ei kannata edes keskustella.

Outi Nyytäjä, Mielenterveys 1/2009

_______________

Koonnut: Pertti Laesmaa

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu