Murhaileva kotiäiti

Eleanoora Rosenholm äänestää Maailmanlopun puoluetta.

Lähdin toukokuun lopussa Tavastialle katsomaan Riston ja Kari Peitsamon keikkaa. Ja olivathan ne tosi hyviä ja viihdyttäviä, Risto varsinkin. Parasta illassa oli kuitenkin ennestään täysin tuntematon Eleanoora Rosenholm. Tosin myöhemmin kuulin, että useimmat kaverini olivat kuulleet biisejä radiosta jo pidemmän aikaa. Keikalla eteerinen laulaja henkäili maailmanlopusta keveän välinpitämättömästi.

”Viimeinkin se maailmanloppu tuli, kuori maan liian antelias suli, tuhon tuliseinät kaiken turhan kelvineillään polttaa pois”, lauletaan kappaleessa Maailmanloppu. Itseään ja muita ihmisiä biiseissä ihmettelevä Eleanoora on helpottunut kun helvetti nousee maan päälle.

Eleanoora Rosenholmin disko-pop-rockin melodioiden koukuttavuus sekä laulajan passiivis-aggressiivinen olemus ja laulutapa varastivat Tavastialla huomion.

Kun bändi sitten seuraavan kerran saapui keikalle Helsinkiin kesäkuun puolessa välissä, olinkin sopinut heidän kanssaan jo haastattelun Kaisaniemen ulkoilmakonsertin backstagelle. Paikalle saapuivat bändin perustajajäsen ja kosketinsoittaja Pasi Salmi sekä laulaja Noora Tommila.

Terve mieheen ja naiseen. Eleanoora seikkailee biiseissä käsittääkseni usean eri vuoden aikana. Nettisivuiltanne löytyvä Eleanooran itsemurhaviesti on päivätty tammikuulle 1959.

Olivatko vuonna 1959 asiat mielestänne paremmin vai huonommin kuin nykyään?

”Sanotaan näin, että tiettyjen ihmisten asiat ovat nykyään ja ovat aina olleet huonosti”, Noora Tommila sanoo.

Ai sekoamaisillaan olevien?

”Niin.”

Ai niin kuin Eleanoora?

”Niin.”

Oletko sä, Noora, tavallaan niin kuin Eleanoora Rosenholm?

”Toivon, että en ole. Siinähän on monia eri persoonallisuuksia yhdessä naisessa. Sen mieli on pirstaloitunut, välillä se on murhaileva ja sekoileva kotiäiti, välillä ambulanssikuski ja välillä astronauttityttö. Ja uudella levyllä ollaan käymässä muinais-Japanissa.”

”Eleanooran päänsisäinen maailma on meillekin vasta avautumassa, ja ollaan vasta pääsemässä kaikkien traumojen sisään. Mä luulen, että me ollaan avattu sellainen Pandoran lipas, jonka sisältö ei vielä edes uuden levyn avulla selviä kokonaan”, Pasi Salmi kommentoi väliin.

Mitä Eleanoora Rosenholm haluaa sanoa yhteiskunnasta?

”Ennen keikkaa mä usein leikkelen iltapäivälehdistä otsikoita. Katselen niitä ja ihmettelen miten hulluja juttuja koko ajan tapahtuu. Että sinänsä nää Eleanooran sekoilut ei poikkea todellisuudesta”, Tommila sanoo.

Mitä puoluetta Eleanoora äänestäisi?

”Heh, jaa, no tää perinteinen puoluekenttä ei ehkä kiinnosta Eleanooraa. Se äänestäisi varmaan sitä puoluetta, joka lupaisi ajaa maapallon mahdollisimman nopeasti tuhoon. Laita, että Maailmalopun puoluetta”, Tommila sanoo.

Te varmaan haluaisitte puhua tulevasta levystäkin. Siitä tulee varmaan tosi hyvä?

”Ainakin siitä tulee monipuolisempi ja rohkeampi kuin ensimmäisestä. Koko bändi osallistuu nyt biisien tekemiseen, kun ekalla levyllä niitä tehtiin aika pitkälle vaan mun ja tuottaja Mika Rätön kesken. Nyt on mukana paljon enemmän liveinstrumentteja ja selvä näkemys siitä mitä halutaan”, Salmi sanoo.

Porista tulee silloin tällöin bändejä, jotka räjäyttävät pankin. Dingo ja Yö eivät kuitenkaan kovin paljon tunnu merkitsevän uuden sukupolven muusikoille. Tuleeko Porin kaduilla vielä näitä dinosauruksia vastaan?

”Yön alkuperäinen laulaja Jussi Hakulinen oli mun musaope ja ihan hyvä siinä. Näin vähän aikaa sitten Dingon keikan, ja vaikka se tavallaan onkin sympaattista musaa, niin en mä siitä digannut”, Salmi sanoo.

”Mun faija tunsi Neumannin silloin 1980-luvulla. Muistan, että pienenä taaperona tykkäsin Dingosta siihen saakka, kunnes kerran käytiin Neumannilla kylässä ja näin kun se laittoi maskaraa. Kotimatkalla olin ilmoittanut isälle, etten tykkää enää Dingosta kun se mies meikkaa”, Tommila kertoo.

Eleanoora Rosenholm keikalla 26.7. Karmarockissa & Rockfestari Naamoilla. Toistaiseksi nimeämätön toinen levy ilmestyy elo–syyskuun vaihteessa.

Jukka Vuorio

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu