Mummot & Severi maalavat tilan haltuun

Laillista graffititaidetta ei olisi ilman laittomia maalauksia.

”Suomessa kaupunkilaiset eivät käyttäydy kaupunkilaisten tavoin. Kun ne kävelee ulos asunnoistaan, niin niiden sietokyky ympäristön suhteen on ihan nolla”, kuvailee Severi, 32, tamperelainen graffitimaalari.

”Kaupunkikulttuurista otetaan kaikki sopiva, mutta ei sitten mitään muuta. Suhtautuminen graffiteihin peilaa aika hyvin sitä mentaliteettia, että täällä ollaan kaupunkilaisia vain silloin kun se sopii. Suomalainen kaupunkikulttuuri on kovin nuorta.”

Severi on ollut mukana Tampereen graffitiskenen nousussa ja uhossa, hän on maalannut kohta 20 vuoden ajan.

”Ei tarvitse puhua edes asukasluvultaan isommista vaan historialtaan vanhemmista kaupungeista. Eivät asukkaat siellä kävele ulos ja epäkohdan nähdessään sairastu tai saa kohtausta. Ihmisillä on omat kuviot, ja erilaisuus hyväksytään.”

Severin mielestä kansalaisten pitäisi sopeutua ympäristöön, jossa he elävät. Jos asuu kaupungissa, pitää hyväksyä häiriösignaalitkin. Vaihtoehdoksi hän ehdottaa maaseudulle muuttamista.

”Siellä voi sitten repiä housunsa, jos on tuotu joku hiekkakuorma väärään paikkaan.”

Severi aloitti uransa graffitimaalarina junanvaunujen kimpussa. Harrastuksen jatkuttua muutaman vuoden hän jäi kiinni.

”Tampereella kaikki jäivät kiinni jossain vaiheessa. Sitten vaihtoehdot olivatkin, että äkkiä pankkilainaa ja maksut pois, tai sitten voi ajatella, että tässähän voi tehdä vähän mitä huvittaa. Mennä omien moraalisääntöjen mukaan.”

Vuosia ilman luottotietoja elänyt Severi ei ajatellut kiinni jäätyään, että jättäytyisi työelämän ulkopuolelle.

”Rosiksen jälkeen kävin armeijan ja menin töihin, mutta jossain vaiheessa vouti rupesi vaatimaan omiaan. Aloin laskea maksuihin meneviä osuuksia ja totesin, että ei tässä ole mitään järkeä. Jos olisin tehnyt jotain, jonka koen pahaksi – vaikka telonut jonkun ihmisen – maksaisin varmasti. En vaan koe tehneeni väärin.”

Parhaillaan Severi elää yhteiskunnan tuilla ja rakentaa autotallissaan purjevenettä.

”Mitäpä minä niillä luottotiedoilla teen, kun tämä elämä on muokkautunut tällaiseksi”, Severi pohtii.

Helsingin Suvilahdessa on muutamana kesänä ollut graffitiaita, johon saa maalata luvallisesti graffiteja. Jopa ryhmä mummoja kävi maalaamassa aitaan kameroiden surratessa. Aidasta on uutisoitu valtakunnan päämedioita myöten. Kauniita ja huolella päivänvalossa maalattuja töitä on sopinut ihailla ihan avoimesti.

Keravalla puolestaan järjestettiin marraskuussa suuri graffitinäyttely ja Tampereella kirjakauppa Bukran galleriassa esitellään Severin ja tovereiden töitä joulukuun loppuun saakka. Gallerian seinät on maalattu totaalisen tukkoon. Välillä törmää näkemyksiin, että luvalliset graffitit eivät ole ”aitoja”. Tätä näkemystä Severi ei jaa.

”Mä en ole minkään barrikadin takana. Tykkään väsätä myös parin päivän piissejä. Se onnistuu paremmin luvallisessa paikassa. Mulle pitää olla sitä kaikkea. Toisaalta en näe, että graffitikulttuuri olisi kovinkaan elävä, jos siinä olisi vain luvallinen puoli.”

Monissa maailman metropoleissa luvallinen ja luvaton katutaide elävät sovussa. Berliinin katukuvaa koristavat sekä kokonaiset kivitalojen seinän peittävät taideteokset että tukkoon maalatut kaupunginosat. Severin mielestä upeat seinämaalaukset eivät olisi mahdollisia ilman luvattomia töitä.

”Ei voi saada vaan toista. Graffitit ovat pieni piikki lihassa, ja yhteiskunnan suhtautuminen niihin kertoo jotain myös yhteiskunnasta itsestään. Jossain päin tekijöiltä katkaistaan käsi ja jossain niiden annetaan olla.”

–––––––––––––––

Vahingossa poliittinen

Katukuvan täyttyessä kaupallisesta kuvastosta graffitit voi nähdä julkisen tilan haltuunottona.

”Eihän sitä tekijät ajattele”, Severi tuumailee. ”Mutta graffititaide on poliittinen ilmiö ja siinä mielessä arvokas. Graffitit eivät edusta mitään, mutta edustavat kuitenkin.”

”Banksy on ainoita katutaiteilijoita, jolla on viesti töissään. Asuin Lontoossa silloin, kun hän alkoi nousta esille. Kyllä se teki vaikutuksen, vaikka en itse Banksyn tyylistä välittänytkään.”
Jari Tamminen

Lue Banksyn ohjaamasta Exit Through the Gift Shop -dokumentista Voiman 10/2010 sivulta 11 tai täältä.

–––––––––––––––

Graffiti-näyttely Vol. 2, 30.12. asti Tampereen Bukra-galleriassa. www.bukra.fi

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu