Mistä näitä aseita tulee

Laittomat aseet ovat alun perin laillisia.

Sellon joukkomurha ja Tony Halmeen itsemurha ovat herättäneet uudelleen keskustelun aselaeista ja niiden kiristämisestä. Aseharrastajat epäilevät tiukempien aselakien vain pahentavan laittomien aseiden muodostamaa ongelmaa.

Aseita koskevien anastusrikosten määrä on ollut lievässä laskussa viimeiset vuodet, tuorein luku 227 on vuodelta 2007.

”Keskiarvo on noin kolme asetta per rikos”, projektipäällikkö Mika Lehtonen sisäministeriön poliisiosastolta arvioi.

Aseita katoaa karkeasti 600 kappaletta vuosittain. Suurin osa aseista jää Lehtosen mukaan sille tielle. ”Takaisin on saatu noin 30 prosenttia.”

Vielä Raija Pellin aikana Poliisi-TV:ssä oli juttuja tapauksista, joissa metsästysaseiden takia oltiin murtauduttu urheilukauppoihin. Lehtosen tuntuma on, että tällaiset murrot ovat nykyään murto-osa aseisiin kohdistuvista omaisuusrikoksista.

”Suurimmassa osassa tapauksista aseet eivät ole murron ensisijainen kohde, vaan ne viedään tavallisten kotimurtojen yhteydessä”, Lehtonen sanoo.

Laittomien aseiden tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa, mutta kadoksiin jääneitä aseita on Lehtosen arvion mukaan useita tuhansia. Luku kasvaa vuosittain sadoilla.

Tilanteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa lainsäännöllä: ”Vuoden 1998 tiukennus aseiden säilyttämistä koskevaan lainsäädäntöön vähensi varastettujen aseiden määrää noin 30 prosenttia”, Lehtonen kertoo.

Puuttumalla laillisten aseiden omistamiseen vaikutetaan suoraan myös laittomien aseiden saatavuuteen.

Tapani Möttönen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu