Mike tyri taas

Pantha tekee uudella albumillaan sen, missä Oldfieldin olisi pitänyt onnistua jo vuosikymmen sitten.

Mike Oldfield on kertakaikkisen lahjakas säveltäjä ja multi-instrumentalisti, jonka vuonna 1973 julkaistu Tubular Bells puolustaa edelleen paikkaansa populaarimusiikin merkkiteoksena.

Progea, folkia ja klasaria yhdistäneellä levyllä myös putkikellojen (tubular bells) kalkatus oli keskeistä. Suuri yleisö muistanee Oldfieldin parhaiten Manaaja-elokuvan tunnussävelenä toimineesta Tubular Bellsin katkelmasta ja vuoden 1983 Moonlight Shadow -hitistä.

Tubular Bellsiä seurasi muutama instrumentaalialbumi, kunnes levy-yhtiön painostuksesta Oldfield päätyi 1980-luvulla jakamaan levynsä instrumentaalipuoliskoon ja radioystävällisempään pop-puoliskoon. Ainakin kaupallisesti siirto oli sikäli onnistunut, että hittibiisejä syntyi.

1990-luvun loppupuolella Oldfield pyrki uudistumaan koneellisemman teknon ja chilloutin suuntaan hengailtuaan Ibizalla tai jotain. Vaikka arvostan kaikkien taiteilijoiden kaikkia pyrkimyksiä uudistumiseen, tällä kertaa lopputulokset olivat kauheita, eikä miehen uusi tuotanto ole väräyttänyt viisaria sen koommin.

Helmikuussa ilmestyneellä remixalbumilla Tubular Beats Oldfield on pyytänyt avukseen myöskin Ibizalla taannoin lymyilleen saksalaisen Torsten Stenzelin, taiteilijanimeltään York. Kaverukset ovat miksanneet Oldfieldin klassikkokappaleista totaalisen merkityksettömiä eurohumppaversioita.

Suomalaiselle yleisölle Stenzel lienee tutumpi osuudestaan Tarja Turusen My Winter Storm -albumilla. Turunen vierailee myös Tubular Beatsilla.

Vuosien mittaan on aina välillä käynyt mielessä, miltä Oldfield olisi voinut kuulostaa, jos hän olisi onnistunut siirtymässään elektronisen musiikin pariin. Melko hyvä ehdokas parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta voisi olla saksalainen Pantha du Prince uudella albumillaan Elements of Light.

Yhdessä norjalaisen perkussioryhmä The Bell Laboratoryn kanssa tehdyllä levyllä elektroninen, sulavasti rullaava instrupulputus kohtaa kolme tonnia (3 000 kg!) painavan ja 50 pronssikellosta koostuvan kellopatterin. Mukana kelloarsenaalissa ovat myös putkikellot. Kellojen elävä äänimaailma tuo tyystin uuden ulottuvuuden Panthan du Princen housen kliiniseen vähäeleisyyteen.

Pantha, oikealta nimeltään Hendrik Weber, tekee uudella albumillaan sen, missä Oldfieldin olisi pitänyt onnistua jo vuosikymmen sitten.

Mike Oldfield: Tubular Beats. Ear Music 2013. Kaksi tähteä.
Pantha du Prince & The Bell Laboratory: Elements of Light. Rought Trade 2013. Viisi tähteä.

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu