Miesten koulu

Isabelle Eberhardt leikki miestä arabien maailmassa.

Isabelle Eberhardt (1877–1904) oli poikkeuksellisen poikkeuksellinen nainen. Lyhyeksi jääneen elämänsä aikana hän ehti matkustella, työskennellä ahtaajana ja sotakirjeenvaihtajana, avioitua algerialaisen ratsumiehen kanssa, selvitä murhayrityksestä, vihkiytyä suufiveljeskunnan jäseneksi, luoda kirjailijan uraa, rikkoa kaikkia mahdollisia raja-aitoja, kuolla epämääräisissä olosuhteissa ja muuttua legendaksi.

Perhetaustaltaan saksalais-venäläinen Eberhardt syntyi Sveitsissä mutta matkusteli lähes koko aikuis-ikänsä pitkin poikin Pohjois-Afrikkaa. Sinne häntä veti islamin usko, rakkaus arabikulttuuriin sekä seikkailujenkaipuu.

Nuorena muslimiksi kääntynyt Eberhardt matkusti Afrikassa arabimieheksi pukeutuneena. Näin hänelle avautui pääsy myös islamilaisen kulttuurin naisilta suljetuille alueille. Matkoilla syntyi lukuisia erimittaisia ja -tyylisiä kirjoituksia, joita julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi.

Islamin siimeksessä koostuu Eberhardtin viimeisiksi jääneistä kirjoituksista, jotka hän kirjoitti tiedustelumatkallaan Marokkoon. Sinne hänet oli lähetetty erään ranskalaisen kenraalin toimesta lämmittämään suhteita Sidi Brahim -nimiseen uskonnolliseen johtajaan.

Matkoillaan Eberhardt liikkui erityisen mielellään kansanihmisten parissa, mikä näkyy myös hänen kirjoituksissaan. Folkloristisella tarkkuudella hän kirjaa ylös tapaamiaan ihmisiä ulkonäköineen ja vaateparsineen, näkemiään kyliä ja rakennuksia, todistamiaan musiikkiesityksiä ja uskonnollisia rituaaleja.

Tarkkailijan rinnalla elää koko ajan kuitenkin romantikko, joka hengästyy Saharan auringonlaskuista:

”Äkkiä se oli ohi. Yö lankesi täyteläisenä, usvaisena, täynnä mysteerejä ja samettisena kuin lämpimät siivet.”

Valon ja vuorokaudenvaihtelut tekevät aavikosta piinaavan ja lumoavan unen, josta Eberhardt ei tunnu saavan tarpeekseen.

Kirjan kiinnostavin jakso on kuvaus Sidi Brahimin uskonnollisesta keskuksesta. Sen siimeksessä levoton vaeltajakin pysähtyy ja katse kääntyy dyynien sijaan sisäänpäin. Androgyyniä seikkailijaa askarruttavat erityisesti rakkaussuhteet ja aikansa sukupuoliroolit.

Itseään Eberhardt piti liian omituisena naisten maailmaan mutta vierasti yhtälailla miehiä, jotka hänen mukaansa haluavat joko alistaa tai ylistää vastakkaisen sukupuolen. Itseriittoisen nomadin seksuaalisuuspohdinnoissa voi aistia vakavasti otettavan feminismin ensimmäisiä tuulahduksia.

Eberhardt kirjoittaa koko ajan omasta näkökulmastaan käsin mutta hän ei missään kohtaa kaunistele tai säästele itseään. Siksi Islamin siimeksessä on hajanaisuudestaan huolimatta kiehtova ja värikäs, aavikon sekalaista elämänkirjoa sykkivä kirja, jonka eksoottiseen maisemaan on helppo eläytyä.

Teos on uusi sulka pienen mutta arvokasta työtä tekevän Basam Booksin hatussa. Se alkaakin muistuttaa jo intiaanipäähinettä.

Isabelle Eberhardt: Islamin siimeksessä. Matkakirjoituksia, 205 s. Basam Books 2007.

Tero Tähtinen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu