Mars metsään!

Arvostelussa Jouni Laaksosen kirja Lapsiperheen retkeilyopas.

Luonnon kunnioittamiseen ja ympäristövastuullisuuteen kasvaa parhaiten, jos saa jo lapsesta asti kiipeillä kalloilla, leikkiä metsissä ja kirmailla niityillä. Kesämökin pihapiiri tai kerrostaloalueen lähimetsä tarjoavat kiinnostavaa tutkittavaa ja sopivia paikkoja pienille evästelytuokioille, mutta oikeaan retkitunnelmaan pääsee, jos myös patikoi jokusen kilometrin.

Jos malttaa jättää kiireen kotiin, lapsen kanssa retkeily on hieno kokemus. Poluille ei tulla nielemään kilometrejä, vaan nauttimaan luonnon tuoksuista, äänistä, valosta ja väreistä.

Lapselle ja lapsenmieliselle retken kohokohta ei välttämättä ole patikoinnin päämääräksi määritelty nuotiopaikka tai komea jyrkänne, vaan vaikkapa polun varrelta löytynyt kivankarhea karahka, uutteran muurahaisen tapaaminen tai kevätpuron solinan kuuntelu.

Onnistuneen retken ykkösasia on riittävän väljä aikataulu, mikä on paljolti kiinni patikkamatkan pituudesta. Itse kävelevien lasten vauhti ja tottuneisuus metsässä kävelyyn toki vaihtelee, mutta alle kouluikäisten kanssa leppoinen päiväretki on maksimissaan noin viisi kilometriä.

Mukavan mittaisia päiväretkikohteita löytyy Jouni Laaksosen kirjoittamasta Lapsiperheen retkeilyoppaasta. Näppärästi reppuun mahtuvassa kierreselkäisessä kirjassa esitellään 80 retkikohdetta ympäri Suomea.

Valikoima on todella monipuolinen. Laaksonen antaa hyvien kohdekarttojen ja selkeiden kuvausten avulla vinkkejä erilaisista metsäkohteista, soista, saarista ja tuntureista. Kirjassa keskitytään patikointimahdollisuuksiin, mutta kannustetaan retkeilemään myös pyöräillen, meloen ja hiihtäen.

Koko Suomen kattava opas sisältää luonnollisesti rajallisen määrän lukijan omilla lähitienoilla sijaitsevia kohteita. Toisaalta kirjan vinkit voivat tuoda uusia ideoita kotimaanmatkailuun, ja voihan oppaasta löytyä mummolan tai kaukana asuvan ystäväperheen lähistöllä sijaitseva houkutteleva retkipaikka.

Laaksosen edellinen kirja Retkeilijän opas (Otava 2013) sisältää laajan luvun lasten kanssa retkeilyn tietotaidosta. Myös uutuuskirjan johdantoluvussa on tiiviissä muodossa runsaasti käyttökelpoisia vihjeitä koko perheen retkiharrastukseen.

Luontoseikkailu alkaa jo sopivan retkikohteen valitsemisesta ja retkeen valmistautumisesta. Ainakin isommat leikki-ikäiset voivat olla mukana esimerkiksi eväiden tekemisessä. Mikään ei voita kannonnokassa nautitun, itse voidellun voileivän makua.

Luonnonympäristö rauhoittaa sekä lasta että aikuista, ja retkellä tuskin tarvitaan erityistä viihdykettä tai kannustusta. Väsähtämisen varalta fiksu kuitenkin varaa takataskuun mieltä virkistäviä sanaleikkejä ja kehoa voimistavaa välipalaa.

Tärkeintä tietysti on, että retkellä on kaikilla kivaa ja seikkailusta jää porukalle hyviä muistoja. Aikuisen tehtävänä on suunnitella retket niin, ettei kenellekään tule vilu tai nälkä. Silloin metsä kutsuu sekä pientä että isoa kulkijaa uudemmankin kerran.

Jouni Laaksonen: Lapsiperheen retkeilyopas. Karttakeskus 2014. 208 s.

5 tähteä.

Marjo Jääskä

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu