Lukijaposti

Lukijat kommentoivat edellisen Voiman (5/05) juttuja.

Kännykkäuutiset nokialisoituivat?

Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä järjesti 19.5. kuulemisseminaarin, johon oli kutsuttu kännykkäsäteilyn vaikutuksia tutkivia huippuasiantuntijoita, kuten professorit Leif Salford ja Kjell Hansson Mild Ruotsista.

Salford on löytänyt rottien veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymistä aivoissa jo lyhyenkin kännykkäaltistuksen vaikutuksesta.

Hansson Mild on kollegansa professori Lennart Hardellin kanssa saanut epidemiologisessa tutkimuksessa selville alle 20-vuotiaana aloitetun kännykänkäytön lisäävän aivokasvainriskiä 3–4-kertaiseksi.

Kuopiossa tehdystä autonomisen hermoston reagointia havainnoivasta tutkimuksesta puhui puolestaan emeritusprofessori Osmo Hänninen. Tässä kokeessa voitiin osoittaa kännykän säteilyn vaikuttavan jo muutaman sekunnin altistuksessa erityisesti herkästi reagoivilla koehenkilöillä.

Seminaariin oli kutsuttu luennoimaan myös teollisuutta edustava Nokia, josta johtaja Sakari Lang aluksi lupautuikin. ”Ylemmältä taholta” tulleen päätöksen vuoksi Nokia päätti olla esittelemättä seminaarissa ”Matkapuhelimen turvallisuustutkimuksia”, kuten alkuperäinen otsikko kuului.

Luotettavana peruslähteenä pidetty Suomen Tietotoimisto (STT) uutisoi tapahtuman ”painaen villaisella” ruotsalaisten esitykset. Ulkomaisia huippuasiantuntijoita tai heidän tutkimuksiaan ei mainittu sanallakaan. Sen sijaan ”Puhetta riitti… vaikka mitään tieteellistä näyttöä aivokasvainten ja kännykkäsäteilyn välillä ei ole voitu osoittaa”, kirjoitti STT. Tämähän on vastoin sitä mitä seminaarissa uutisoitiin, eikä STT suostunut tekemään edes oikaisua.

”Saan kirjoittaa mitä haluan”, oli kommentti jutun tehneeltä toimittajalta. Välittääkö tietoyhteiskuntamme todellista informaatiota vai kvasitietoa?

Hämmästykseksemme myös Voima-lehti (5/05) uutisoi seminaarin haastattelemalla yksinomaan Nokian Sakari Langia, jota siteerattiin pitkästi eikä esimerkiksi seminaarin järjestelyn taustoista puhuttu mitään.

Eduskunnan kolmen valiokunnan piti alun perin järjestää seminaari ja maksaa seminaarin kulut, mutta ne jäivätkin yllättäen Sähköyliherkkien yhdistyksen hoidettaviksi. Viestintä- ja liikennevaliokunnan puheenjohtaja Markku Laukkanen vastusti uuden teknologian biologisia vaikutuksia esille tuovaa seminaaria, koska aihe koetaan ”herkäksi” Suomessa. Ympäristö- ja luontoryhmä otti seminaarin vastuulleen kansanedustaja Pentti Tiusasen isännöimänä.

Matti Wirmaneva

EMF-team Finland

_______________

Toisinajattelun ajattelu?

Marjo Niemen kirkkoa arvostelevassa kolumnissa oli osa asiaakin, mutta kun nimenomaan Voima-lehdessä (5/05) kirjoittaa kirkon olevan periaatteiltaan kapitalistinen, ollaan mustamaalauksessa liian pitkällä. Suosittelen tutustumista sekä kapitalismiin että kirkkoon. Ainakaan jälkimmäisestä ei tule suureksi asiantuntijaksi sillä, että lukee yhden kirkon lehden.

Kehtaisin kehottaa tutustumaan esimerkiksi piispa Wille Riekkisen sanomisiin, vapautuksen teologiaan ja diakoniatyöhön sekä pohdiskelemaan, voisiko Älä Osta Mitään -päivä olla vuotuisen tapahtuman sijaan joka sunnuntai.

Mutta mitä ajatusten levittämiseen tulee, voidaan kysyä, mikä on Marjo Niemen motiivi kirjoittaa Voimaan? Ei kai vaan hänkin halua ”kapitalistisesti” levittää palstallaan ajatuksiaan ja kerätä ajatuksilleen kannattajakuntaa?

Vai onko marginaalissa olemisesta tehtävä hyve, kuten valitettavan moni pieni maailmanparantaja epätoivoisena itselleen uskottelee?

Pekka Laitinen

Tampere

_______________

Kommentti dioksiinijuttuun

Voimassa (5/05) oleva Oona Juutisen artikkeli ”Dioksiinimerkintä ei kuulu kuluttajille” antaa merkinnästä väärän/liioitellun kuvan ja syöttää lukijalle kummallisia pelkoja. Soikio ja suorakulmio merkintä on yleinen niin sanottu terveysmerkki, jota tulee käyttää kaikissa eläinperäisiä tuotteita sisältävien valmisteiden pakkauksissa ja sen tarkoituksena on tunnistaa valmistaja. Soikio-merkintää käytetään yleisesti vientituotteisiin ja suorakaidemerkintää vain kotimaahan tarkoitettuun tuotantoon. Merkintä on siis sekä maito-, juusto-, liha-, kananmuna-, kala-, valmisruoka-, ynnä muissa pakkauksissa, eikä se todellakaan tarkoita vain dioksiinimerkintää, kuten artikkelista ymmärtää.

Maitotaloustuotteiden kohdalla elintarvikelaki vaatii, että ”laitoksesta lähtevissä maidoissa ja maitopohjaisissa tuotteissa on oltava kyseisen laitoksen terveysmerkintä” ja sitten kuvataan soikio numeroineen ja teksteineen.

Lihan ja lihavalmisteiden kohdalla soikeaa merkkiä käytetään EU-laitoksissa pakatuille tuotteille. Merkinnän maatunnisteet, laitoksen numerotunnisteet ja EY-merkin paikat riippuvat siitä, onko kyseessä jauheliha vai raakaliha. Viisikulmaista merkkiä käytetään luonnonvaraisen riistan lihasta valmistettujen raakalihavalmisteiden merkintään. Suorakulmainen merkki on pienten laitosten merkintä, jossa ilmoitetaan valmistajan lisäksi kunta, jossa laitos sijaitsee. Elintarvikelainsäädäntö määrittää, että pienimuotoisten laitosten jauhe- ja raakalihavalmisteita saa toimittaa myyntiin vain kotimassa. Naudan ruhoihin ja niistä saataviin valmisteisiin on voitu myös käyttää suorakaiteen muotoista kansallista terveysmerkkiä.

Kalojen ja kalavalmisteiden oma asetus toteaa, että ”laitos, josta kalastustuotteet, raakavalmisteet tai jalosteet ovat peräisin, on voitava jäljittää” ja sitten seuraa ohjeet suorakaiteen ja soikion käytöstä. Kalahygienia-asetuksen muutos antaa listauksen niistä kalastustuotteista, joiden on mittauksin todettu alittavan EU:n neuvoston asetuksen 2375 liitteen mukaiset dioksiinin enimmäismäärät. Muiden eläinperäisiä tuotteita sisältävien valmisteiden mukaisesti suorakaide tarkoittaa tuotteita, joita saa myydä vain kotimaassa, kalan kohdalla siis niitä kalalajeja, jotka eivät sisälly edellä mainittuun luetteloon ja joiden dioksiinipitoisuus siis saattaa ylittää neuvoston asetuksessa asetetun enimmäismäärän. Silakka kuuluu tähän ryhmään.

On hyvä, että asioista kirjoitetaan kriittisesti, mutta lukijoille ei saa antaa väärää tietoa. Soikio ja suorakulmio ovat eläinperäisiä valmisteita sisältävien tuotteiden tuottajien tunnistusmerkintöjä, eivät ilmoituksia dioksiinipitoisuuksista.

Toinen juttu on Itämeren kalojen, kuten silakan, dioksiinipitoisuudet ja mitä niistä tutkitaan ja tiedetään, joka sekin on paljon enemmän kuin Oona Juutisen artikkeli antaa ymmärtää. Tutkimuksissa on todettu, että eri kalalajien kohtuullinen syöminen on suomalaisten terveellisen ruokavalion kannalta huomattavasti tärkeämpää kuin mahdollinen dioksiinivaara, vertaa Elintarvikeviraston suositukset.

Annukka Leppänen-Turkula

Pakkausteknologia PTR ry

_______________

Voima

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu