Voiman ja Fifin lukijoilla on asiaa.
Kiitos hyvistä artikkeleista.
Pidän Voiman humanistisesta asenteesta, yllättävistäkin näkökulmista sekä useimmiten perustellusti kantaa ottavasta journalistisesta tyylistä.
Ei mitään niin hyvää, ettei jotain parantamistakin. Osaa Voiman artikkeleista vaivaa se, että perustelut jäävät pintapuoliseksi.
Tämänkertainen palaute sai alkunsa marraskuun (9/2010) numerossa olleiden kapitalismia kritisoineiden degrowth-artikkeleiden johdosta.
Kirjoittajat tuntuvat sekoittavan kapitalismin ja taloudellisen hyvän jakamiseen liittyvän arvomaailman keskenään.
Minusta tuntuu, että juuri tästä samasta syystä degrowth-keskustelussa ei nähdä metsää puilta.
Toinen iso ongelma nykyisessä degrowth-keskustelussa, ainakin näin lehdestä luettuna, on se, että siinä liikutaan lapsellisella kasvua – ei kasvua akselilla. Tämän seurauksena paljon suurempi ongelma, eli valtava lyhytnäköinen resurssien tuhlaaminen erilaisten intressipiirien hyväksi, jää huomiotta.
Tällainen on tietysti vaativaa ja vaatii syvää sivistystä, laaja-alaista perehtymistä sekä taitavaa kirjoittamista. Uskallan kuitenkin toivoa, että Voima pystyy parantamaan jo nykyisellään korkeaa toimituksellista tasoaan.
Juho
–––––––––––––––
Hellii hyvää tarkoitusta
Kun nopeasti katselen Voiman aiheita, tulee väkisin mieleen sananparsi ”hellii hyvää tarkoitusta”.
Jutuille on ominaista näkökulman yksipuoleisuus. Myös kritiikittömyyttä on havaittavissa, potentiaalista naiviutta myös. Välitätte lukijoille kuvaa, että kaikki on kultaa, mikä kiiltää (sosiaalisen yrityksen imago kiiltää).
Aina kaikki ei ole kuitenkaan niin hyvää kuin miltä näyttää, siksi ehdottelen että tekisitte tavanomaisesta ”hyvää hellivästä” näkökulmastanne poikkeavan jutun, jossa varoitetaan yrityksistä, jotka käyttävät tällaista ”sosiaalisen yrityksen” imagoa törkeästi hyväkseen.
Minulla ja muutamalla muulla henkilöllä on kokemusta yrityksestä, joka nauttii ns. maailmaa syleilevästä imagosta. Työntekijöiksi haalitaan elämässä siipeensä saaneita, kuten varmaan ns. sosiaaliselle yritykselle on sopivaa.
Kulissin takana alkaa piirileikki jonka kuviot tajusin itse vasta sinä vaiheessa kun minut potkittiin pois firmasta. Tulin rankasti huijatuksi. Enkä ole ainoa. Tämä hyvää hellivä yritys ei maksanut edes palkkoja ilman palkkaturvan väliintuloa. Koko touhu perustui ihmisten hyväksikäyttöön.
Leevi
–––––––––––––––
Vihaan Voimaa
Tuli tarve kertoa teille, miten paljon vihaan lehteänne.
Lehtenne vastustaa kaikkea sitä, mitä olen oppinut pitämään hyvänä. Meinasin kirjoittaa pitkän viestin ja perustella kaiken tämän, mutta tässä tajusinkin, että ette ole sen arvoisia.
Olette populistisia rikollisuutta suosivia teinin asteelle jääneitä hölmöjä. Ainut asia mitä haluaisin teiltä kysyä on tämä: kumpi aiheuttaa teille enemmän harmia, se että vien kaikki lehtenne ja heitän ne jokeen vai se, että kusen lehtipinon päälle?
Fundamentalistikörtti
–––––––––––––––
<b>Parasta jatkoa teille!
Tuette Wikileaksia ja se pelkästään on hatunnoston arvoinen asia. Muutenkin juttunne ovat valovuosia edellä tiedostavuudessaan verrattuna massamedioiden tyhmentämiskulttuuriin.
Hesarin tilaamisen lopetin jo -94, kun he olivat ”puolueettomaksi” lehdeksi niin räikeästi puolueellisia.
Sellainen toive olisi, että laittaisitte yleiseen tietoisuuteen myös jutun ”zeitgeist addendumista” ja sen tarkoitusperistä.
Niin tai näin, meillä on sama suunta. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!
21:st century Man
–––––––––––––––
Tänks!
Aviisinne olemassaolosta ylipäätään, ja pelottomasta otteesta. Tällä kohtaa myös kirjavinkistä. Hanna Kuusela kehaisi Fifin blogissa vähän aikaa sitten Pirkko Lindbergin veijariromaania Candidaa. Kylläpä se onkin melkoinen vyörytys. Ei ihme, että kustantajat jänistivät! Ikävän ajankohtaista kamaa.
Heikki S.
–––––––––––––––
Saddam oli kurdivastainen, minä en
Olen toisinaan nauttinut jutuistanne, parhaimmillaan toteutatte kiinnostavaa tutkivaa journalismia. Yksi asia on kuitenkin erityisesti tässä ajan kanssa alkanut mietityttämään itseäni.
Muslimivastaisuudelle huonoin kuviteltavissa oleva lääke on juutalaisvastaisuus. Alkoi harmittaa teidän toimintanne tässä asiassa sen verran, että ajattelin tästä ihan palautteen laittaa.
Mikko Saarinen, historianopiskelija, Turku
–––––––––––––––
Kiitos lehdestä
Kiitos voimalaiset lehdestä! Vilpittömästi ilahduin maailmankuvasta, jota lehti välittää. Vastavoimaa tarvitaankin tähän talouskasvusta kiihottuneeseen maailmaan. Erityisen kiinnostuneena luin talousjuttuja eettisestä yrittämisestä, sijoittamisesta ja lainanannosta. Toivottavasti saadaan pian eettisiä pankkeja, jotka voivat tarjota käyttäjätilejä tavallisille palkansaajille.
Mielenkiintoinen oli myös henkilökuva pelastusupseeri Markku Tulanderista. Kiitos teille työstänne!
Kiitos myös sille mukavalle nuorelle miehelle lapikkaissaan, joka 15.12 H:gin keskustan luomukaupan eteisessä kannusti minua ottamaan Voiman mukaani kymmenvuotisen arkistointihistorian suomalla varmuudella.
Ei enää voimaton
–––––––––––––––
Nylénistä
Luin sattumalta Voima 9/10 :ssä olleen Kimmo Jylhämön arvostelun Antti Nylénin kirjasta. Eipä tietenkään materialistinen (merkityksessä vain materiaan uskova) ihminen voi olla vastaanottavainen henkisiä asioita puoltavalle ja kaipaavalle kirjoittajalle. Arvostelu ei ollut loukkaava Nylenille, koska arvostelijalla ei ollut edellytyksiä vastaanotolle.
Sen sijaan kaksi virhettä jää harmittamaan asian ulkopuolistakin.
Ratzinger on saanut julkisuutta myös yksityishenkilönä lähinnä kirjojensa ja konsertteja edeltävien puheittensa kautta. Niissä ilmenee hänen korkea sivistyneisyytensä, syvällinen humaaniutensa ja tervehenkisyytensä.
Kirjat ovat kaikkien luettavissa ja ohjelmat kaikkien nähtävissä, jolloin on ihmisten oma vika, jos he pitävät Ratzingeria synonyyminä katoliselle kirkolle eli instituutiolle. Hän ei sitä ole, vaan työskentelee siellä. Aika moni ihminen on töissä paikassa, jonka jokaista linjanvetoa ei hyväksy ykstyishenkilönä.
Pahin ja anteeksiantamattomin virhe on kuitenkin kutsua veganismia uskonnoksi! Tämä perimoka saisi todellakin loistaa puuttumisellaan Voiman kaltaisesta sivistyneisyyttä ja älykkyyttäkin edustavasta mediasta, jonka imagoon on ainakin tähän asti kuulunut tehotuotannon vastustaminen!
Beryl
–––––––––––––––
Kaikkea hyvää!
Kiitän lehden artikkelista Virkavaltaa & mielivaltaa, hyvä että joku ottaa kantaa ja ymmärtää.
Itse sain kolmentoista vuoden tuomion neljästä huumausainerikoksesta, joista kolmeen en ole osallinen.
Uuno
–––––––––––––––
Kiitokset loistavasta lehdestä!
Vielä parempi se olisi vähän vähemmällä mainosmäärällä, mutta ei taida olla toivoa että meille lehdestä maksajille saataisiin jokin vähemmän mainoksia sisältävä versio? Henk. koht. maksaisin vaikka tuplahintaa ihan vaan asiapitoisesta lehdestä :)
Jere
–––––––––––––––
Rispektiä, pliis!
Voimassa käsitellään monia asioita ihmisoikeuksien näkökulmasta. Yksi ihmisen vastuista, toisen ihmisen kunnioittaminen, sen sijaan näyttää unohtuneen Hannele Huhtalalta. Varsinaisesti Markku Koivistoa käsittelevässä artikkelissaan (10/2010) hän onnistuu muutamalla sanalla lokaamaan sekä Riku Rinteen persoonan että hänen tekemänsä työn sanomalla häntä ”useimpien mielestä lipeväksi Jeesus-pelleksi” (mistä hän edes tietää useimpien mielipiteen?!).
Itseänsä toteuttamista, johon kirjoittaminenkin lukeutuu, pidetään ihmisen korkeimpana tarpeena. Tällä tavallako toimittajan pitää kyseistä tarvetta tyydyttää?
Mitä edes tarkoittaa esimerkiksi Jeesus-pelle? Onko se sitä, että uskoo Jumalaan ja siihen, että vain Jeesus mahdollistaa yhteyden Häneen, ja kehtaa kertoa tästä vielä muillekin? Jeesus itse opetti näin. Onko Hänkin pelle?
Vaikka toimittajalla kaikesta päätellen onkin eri maailmankatsomus kuin Rinteellä, luulisi hänen osaavan arvostaa edes sitä, että joku viitsii yrittää auttaa Suomen nuorisoa – sitä että yrittää sanoillaan rakentaa eikä mustamaalata ja haavoittaa.
Panu
–––––––––––––––
Wikileaks ja Julian Assange Suomeen
Professori Heikki Patomäki esitti tammikuussa, että Suomen pitäisi puolustaa Wikileaksin työtä ja tarjota Julian Assangelle turvapaikka. Ajatus on mitä kannatettavin, ja ainakin WikiLeaksille Suomi voisi tarjota maailman parhaan kotipaikan.
Suomessa vuonna 2004 voimaan astunut sananvapauslaki 460/2003 koskee myös verkkojulkaisemista. Lain 16§ on selvä. Soveltamisesta on lisäksi merkittävä korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu 2004:30 (diaari R2003/614) eli nimimerkki Pekka Pelottoman kirja Minne hävisivät Soneran rahat? Ratkaisussa lähdesuoja ulotettiin perinteisiä lehtiä, radiota ja televisiota laajemmalle. Art House -kustantamon toimitusjohtaja Heikki Haavikko sai pitää salassa, kuka tai ketkä olivat nimimerkin Pekka Peloton takana.
Uuden sananvapauslain sekä KKO:n ratkaisun perusteella Suomessa on Ruotsia parempi lähdesuoja verkkojulkaisemisessa. Voi olla, että verkkojulkaisemisen lähdesuoja Suomessa on maailman paras.
Wikileaksin kaltaiselle organisaatiolle Suomi olisi turvallisin mahdollinen kotipaikka.
Jorma Mäntylä
–––––––––––––––
Voimalle keskustelufoorumi?
Suomesta ei oikein tunnu löytyvän edistyksellistä, tai siis vasemman laidan, moderoitua nettikeskustelufoorumia. Oikealla laidalla esim. talouskeskustelupalstat verkkolehtien sivuilla sauhuavat aktiivisina, mutta pieni libertaarivähemmistö pitää melkoisen kovaa ääntä.
Monet yhteiskunnalliset aihepiirit olisi tärkeää ottaa haltuun myös muiden kuin elinkeinoelämän vinkkelistä.
Demarin sivuilta löytyy kommentointimahdollisuus, mutta keskustelu on aika matalaotsaista. Vasemmistofoorumilta ei nimestä huolimatta löydy foorumia. Hesarin keskusteluissa onneksi vielä saavat muutkin kuin kokoomuksen äänet kannatusta.
Voisiko Voima esim. laittaa sivuilleen kokeeksi kommentointi- tai keskustelutoiminnallisuuden? Katsoa, miten homma lähtee lentoon…
Minulla on asiaa
–––––––––––––––
