Lukijana ei-lukija

Ihmiset karsastavat lehdistön ympäripyöreyttä.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana sanomalehdistö on käynyt läpi suuria muutoksia, joita Ignacio Ramonet’kin käsittelee yllä olevassa kirjoituksessaan. 1990-luvun alusta alkaen sanomalehtien levikit romahtivat. Syytä sanomalehdistön aseman heikkenemiseen ei tietenkään voi laittaa ilmaisjakelulehdistön niskaan, pikemminkin se on ollut reaktio sanomalehdistön kriisiin.

Suomessa muutokset eivät ole olleet yhtä radikaaleja kuin muualla maailmalla siksi, että täällä sanomalehden tilaaminen on kuulunut keskeisemmin kulttuuriin kuin irtonumeromyyntiin keskittyneissä maissa. Vielä nykyäänkin päivittäin ilmestyvä sanomalehti tavoittaa 80 prosenttia suomalaisista.

Mitä sanomalehdet ovat ja miksi niitä pitäisi lukea? Kuka niitä lukee ja kenelle niitä tehdään? Ja miksi? Jotkut tutkijat väittävät, että sanomalehti olisi pienoiskoossa yhteiskunta, sillä mitenkä muuten kohtaisimme erilaisia näkemyksiä palstoitettuna jokapäiväiseksi kokemukseksi. Kaikki niitä eivät kuitenkaan lue, ja heidän määränsä kasvaa koko ajan.

Toimittaja ja tutkija Erkki Hujanen kartoittaa tutkimuksessaan Lukijakunnan rajamailla sanomalehdistön ja erityisesti maakuntalehtien asemaa suhteessa ei-lukijoihin – niihin jotka eivät siis syystä tai toisesta lue enää sanomalehtiä.

Sanomalehdet ovat erkaantuneet puolueista eikä puoluelehdistö enää kukoista. Keskiluokkaistunut puolueista irtaantunut lehdistö on vallannut alan, mikä heijastelee ihmisten erkaantumista puoluepolitiikasta.

Hujasen mukaan sanomalehdistön uskottavuus ei ole korkealla, koska sen katsotaan heijastelevan poliittisen eliitin mielipiteitä. Tämä näkemys korostuu etenkin ei-tilaajien joukossa: ”Ei-tilaajien aktiiviset, yleensä tietoiset torjuntateot tai torjunta-asenteet paljastavat sanomalehden merkityksen sen merkityksettömyyden näkökulmasta.”

Pelastuksena tulevaisuuden sanomalehdistölle Hujanen ehdottaa laajalevikkisyyttä ja yleisen hyödyn tavoittelua, toimituksen luottamusta lukijakunnan arvostelukykyyn, riippumattomuutta ja kriittisyyttä mutta myös ongelmien ratkaisuyrityksiä, ja kaupallista kannattavuutta siten että myös köyhät pysyvät lukijoina. Olkoon tämä myös Voiman motto.

Erkki Hujanen: Lukijakunnan rajamailla. Sanomalehden muuttuvat merkitykset arjessa. Jyväskylän yliopisto 2007. 296 s.

Kimmo Jylhämö

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu