Lukija puhuu

Lukija puhuu

Eukalyptus ja Botnia

VOIMA-LEHDESSÄ 4/05 oli artikkeli eukalyptusmetsistä. Kuten siitä käy ilmi, myös Botnia omistaa eukalyptusmetsiä Uruguayssa.

Artikkelin johdosta haluan kuitenkin muistuttaa, että Uruguayssa on maanomistussuhteet selvät, lainsäädäntö pitkälle kehittynyt, siellä ei ole alkuperäismetsiä, ei myöskään valitettavasti alkuperäiskansaa. Maa on pieni, runsaan kolmen miljoonan ihmisen asuttama maa. BKT on matala ja maa on vielä ollut syvän laman kourissa vuodesta 1990 lähtien.

Valtio on siellä ymmärrettävästi ollut ja on edelleen huolissaan väestönsä työllisyydestä ja toimeentulosta ja on siksi aikanaan päättänyt tukea eukalyptusviljelmiä. Puu on tähän saakka mennyt vientiin, mutta nyt Uruguay haluaa maahan jatkoteollisuutta ja sitä kautta myös työllisyyttä ja tämän alan osaamista. Kuitenkaan eukalyptusviljelmiä ei tällä hetkelläkään ole Urugauyssa kuin runsaat kolme prosenttia koko maan pinta-alasta.

Botnia on aloittamassa siellä sellutehtaan rakentamista. Sosioekonominen tutkimus osoittaa kiistattomat edut valtiolle. Tehty ympäristövaikutusten selvitys osoittaa, ettei tehdas aiheuta ympäristölle merkittävää haittaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lähistöllä virtaavan joen veden laatuun tehtaan päästöillä ei ole edes mitattavaa haittaa.

Siksi olisimme toivoneet, että näitäkin asioita tuodaan esille. Artikkelissa mainitaan Uruguayn ja Brasilian investoinnit. Nämä kaksi maata poikkeavat kuitenkin olosuhteiltaan toisistaan melkoisesti. Olemme huomanneet, että ihmiset helposti sekoittavat maat ja investoinnit.

Botnia on hoitanut niin ympäristöasiansa kuin muut vastuunsa historiansa aikana hyvin ja on aivan selvää, ettemme tee poikkeusta myöskään Uruguayssa.

Annikki Rintala

Viestintäpäällikkö

Oy Metsä-Botnia Ab

_______________

TOIMITUKSEN LISÄYS

Myös useissa suomalaisissa lehdissä (Kauppalehti Optio 12.5, HS 18.5.) on esitelty Metsä-Botnian projektin myönteisiä vaikutuksia. Suomessa vähätellään johdonmukaisesti ympäristövaikutuksia. Tästä esimerkki on Helsingin Sanomissa 22.5. julkaistu Jyrki Iivosen artikkeli, jossa uruguaylaiset toivottavat sellutehtaan tervetulleeksi saasteista ja ympäristövaikutuksista piittaamatta. Useat uruguaylaiset ja argentiinalaiset järjestöt ovat vastustaneet Metsä-Botnian tehtaiden rakentamista jo usean vuoden.

http://uruguay.indymedia.org/news/2005/05/34367.php, www.wrm.org.uy

_______________

Nykyajan luddismia

PAAVO HAAVIKKO KIELTÄYTYI 90-luvun puolessa välissä vastaanottamasta hänelle myönnettyä pohjoismaista näytelmäkirjailijapalkintoa vastalauseena Suomen valtion tukemalle kulttuuripolitiikalle. Virukset taistelevat globaalin viihdejournalismin ja teknologiaihannoinnin periaatteita vastaan. Kansalaisliikkeet sabotoivat monikansallisten yritysten brändien uskottavuutta protesteillaan ja boikoteillaan. Näillä asioilla on jotain yhteistä.

Kun englantilainen teollisuusyhteiskunta kehittyi 1700- ja 1800-lukujen aikana, koneistettu tehdasteollisuus koettiin uhkana työväestön piirissä. Ihmiskäsien puolesta syntyi luddiittien kapina, koneensärkijöiden liike, joka hyökkäsi tehtaanjohtoa ja uudistamissuunnitelmia vastaan särkemällä kehruujennyjä, kutomakoneita ja muuta uutta teknologiaa. Kasvava, huonoissa oloissa elävä työväenluokka pelkäsi sen pienenkin edestä mitä oli saanut saavutettua.

Olisiko medialuddismista apua nykypäivänä, kun monikansallisten mediaimperiumien omistamat tiedotus- ja markkinavälineet tunkevat yhä pienempään tilaan, lähemmäksi kuluttajaa? Yksityinen tila häviää ja talousarvot perustuvat aineettomaan materiaan, jota ei kehtaa kutsua tiedoksi. Uuden kansallisen sekä globaalin ”tieto”yhteiskunnan uusina airueina nostetaan sarasvuolaista huomiotaloutta, guerilla-mainontaa, one-to-one-markkinointia ja tosi-tv:tä. B-luokkainen mediaretoriikka ja tyhjäpäinen printti- ja televisioviihde kaipaavat ravistelua. Mainonta tunkee yksityiseen tilaan puhelinten, sähköpostien ja postiluukun kautta.

Jo mekaanisen kellon maailmanvalloitus 1300-luvulla aiheutti ajantajun muutoksen ja hyökkäyksen sitä vastaan. Tällä vuosituhannella olemme kokeneet tilamuutoksen, joka on pian laajentunut maantieteellisesti maksimiinsa. Seuraava, jo käynnissä oleva askel suuntautuu yksityisyyteen ja sen katoamiseen. Olemmeko valmiit antamaan kaiken itsestämme vain teknologian ja informaation takia? Uskallammeko särkeä median jylisevät tehtaat?

Ville Hytönen

Turkulainen kirjakustantaja

_______________

Yhtä paha kuin sairas

PORVOOSSA TULIPALOSSA kuolleiden yksi- ja kaksivuotiaiden lasten 23-vuotiaasta äidistä, jota 10.4. alkaen syytetään näiden murhista, on mediassa tehty kylmä, tunteeton ja paha. En ota kantaa hänen syyllisyytensä tai syyttömyytensä puolesta.

Kyseinen tapaus on herättänyt ajatuksia. Minulla tämän seuraavan.

Meitä on liian monta, jotka tietävät, mikä on kylmyyden ja tunteettomuuden takana, eikä se ole pahuus. Välinpitämättömyyden ja kiinnostuksen puutteelle synonyymiksi sopii pahuutta paremmin masennus. Masennusta on olemassa monta lajia. Masennus johtuu niin monesta syystä kuin on siihen sairastuneita. Niitä riittää, sillä noin 20 prosenttia suomalaisista kärsii masennuksesta. Masennuslääkkeitä käyttää 10 prosenttia naisista ja kuusi prosenttia miehistä. Kelan korvaamia psyykelääkkeitä syö 700 000 suomalaista.

Hullut eivät pelota, jos myöntää olevansa yksi heistä. Täysin tervettä mieltä ei ole muilla kuin sillä tilaston miehellä, jolla on vaimonsa kanssa puolitoista lasta, kirjoittaa Tarja Heiskanen Mielenterveyslehden 2/05 pääkirjoituksessa. Hullut eivät minua pelota, vaan julkinen asenne. Median ja päättäjien asenne sekä se, miten vähän yhteiskuntakelpoinen kansalainen uskaltaa ääneen sanoa.

Henkinen hyvinvointi on laiminlyöty sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutusjärjestelmän ja työelämän suunnittelussa sekä rahoituksessa.

Mielenterveys ongelmineen ei ole mikään tämän ajan trendi. Se on stabiili. Jatkuvia muuttujia ovat kaikki siihen vaikuttavat tekijät, kuten taustat, perhe, työ, ympäristö, yhteiskunta, odotukset.

Masennus tai muu psyyken sairaus ei oikeuta rikokseen. Valitettavan usein ne hoitamattomana näyttää kuitenkin siihen johtavan.

Syyllistäminen on paljon helpompaa, kuin vastuunkanto ja vaikuttaminen. Toivottavaa on, ettei kenenkään – huoltajan eikä huollettavan – tarvitse kuolla, jos ei jaksa enää hoitaa lapsiaan ja pitää heistä huolta.

Yhteiskunnan on ajoissa korjattava asennettaan kaikkitietävän auktoriteetin, malliesimerkin ja käskynjakajan alamaisiaan halveksivasta roolista, aidosti kanssaelävän, kannustavan, avoimen turvaverkoston suuntaan.

Hanna Virtanen

Helsinki

PS. Jos otan Sinuun tänään yhteyttä ja kerron, että olen niin väsynyt, että ajattelin kahlita lapseni kuumaan sähköpatteriin ja ottaa itse tukevan tujauksen syanidia, niin uskotko? Ja vielä tärkeämpää: autatko?

_______________

Voima on porno

VOIMAN JUTTU ”Hutsuprinsessa” (3/05) mielestämme kuuluu ennemminkin johonkin Cosmopolitaniin tai pornolehtiin kuin Voimaan. Juttua lukiessa meni ruokahalu. Olemme erittäin pettyneitä Voiman uuteen linjaan, joka näköjään on menossa samaan suuntaan kuin City-lehdellä. Juttu oli pornoa ihannoiva ja pornokulttuurihan juuri ruokkii naiskauppaa. Jutulla selvästi yritetään saada enemmän lukijoita nuorista. Aikaisemmassa Voimassahan haastateltiin nuoria ja kysyttiin mitä mieltä he ovat Voimasta. Tuli mielipiteitä, että Voima olisi poliittinen, vasemmalle ja vihreään päin suuntautunut lehti. Tällä artikkelillako sitten pyritään vastaamaan mielipiteisiin? Ja miksituo artikkeli tehtiin? Mitä sillä yritetään sanoa ja mihin vaikuttaa? Syy jää arvoitukseksi, mutta seuraus on, että se ruokkii yhteiskuntamme vääristynyttä kuvaa naisista ja ihannoi pornonaisroolia. Toivottavasti tuo juttu jää Voiman viimeiseksi tuosta aiheesta. Ja varsinkin tuolla suhtautumisella.

Toni ja Satu

_______________

Voima

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu