Löysät pois

Suomi pyrkii budjettiylijäämän EU:n ennätykseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ilmoitti joulukuussa eduskunnan budjettikäsittelyssä, että Suomen olisi lisättävä julkisen talouden ylijäämäänsä. Nykyinen kolme ja puoli prosenttia ylittävä budjettiylijäämä suhteessa bruttokansantuotteseen ei riitä, kun olisi varauduttava ikääntymisen haasteisiin.

Hallitus on jo nyt sitoutunut 3,5 prosentin budjettiylijäämän kasvattamieen. Tällä hetkellä eletään korkeasuhdannetta, eli julkisen talouden ylijäämä on luontaisesti suuri. Ministeri Katainen näki kuitenkin jo vaaroja: ”…laskelmat osoittavat jälleen kerran sen, että julkinen taloutemme ei ole kestävällä pohjalla.”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander ilmaisi Helsingin Sanomien haastattelussa, että näkemys on aivan liian pessimistinen. Kianderin mukaan laskelmat ”eivät huomioi maahanmuuttajamäärän lisääntymistä ja olettavat yksityisen kulutuksen pysähtyvän”.

sdp:n puheenjohtajavaalia käyvä Erkki Tuomioja taas kommentoi tavoitteita Uutispäivä Demarin mielipidekirjoituksessaan: ”Huolen tulee kohdistua siihen, mitä täysin vääriä johtopäätöksiä uusliberalistisen ideologian sokaisemina näistä luvuista ollaan tekemässä.”

Kataisen ehdottama yli neljän prosentin budjettiylijäämä olisi toteutuessaan uusi eu:n ennätys. Ruotsin budjettiylijäämätavoite on jo pitkään ollut kaksi prosenttia, vaikka juuri nyt keskellä korkeasuhdannetta Ruotsin julkisen talouden ylijäämä onkin niukasti ylittänyt tämän kaksi prosenttia.

Ruotsissa sekä maan elinkeinoelämän keskusliitto että vasemmistopoliitikot ovat hyökänneet maan ”liiallista” malttitavoitetta vastaan.

Yksittäinen valtio voi kuluttaa joko enemmän tai vähemmän kuin sen vuoden yhteenlasketut tulot. Jos valtio kuluttaa tulojaan enemmän se velkaantuu. Suomi on sitoutunut eu:n talous- ja rahaliittoon liittyessään siihen, että julkisen talouden alijäämä ei saa kuin poikkeustapauksessa olla yli kolme prosenttia, ja että pitkällä aikavälillä pyritään budjettitasapainoon.

Muun muassa Saksa, Ranska, Italia ja Kreikka eivät ole pitäneet sitoumuksestaan kiinni, eikä niitä myöskään ole tästä rankaistu, vaikka huolestuneisuutta onkin useaan otteeseen ilmaistu.

Suomen julkinen talous on ollut vahvasti ylijäämäistä 1990-luvun lopulta lähtien, ja julkisen velan määrä kansantuotteeseen verrattuna on jo pienimpien joukossa euroalueella.

Otto Bruun

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *