lounastarjous vai tilaus listalta?

Lukuaika: 2 minuuttia

lounastarjous vai tilaus listalta?

Euroopan huominen piilosilla tulevaisuuskonventin kanssa.

EU valmistelee historiansa ehkä tärkeintä päätöstä. Unionille luodaan yhteistä perussopimusta Euroopan perustuslaista. Arkikielessä puhutaan EU:n perustuslaista. Perustuslaki korvaisi kaikki aikaisemmat Euroopan yhteisön ja unionin perussopimukset Roomasta Nizzaan.

Nykyisen perustamissopimuspaketin tilalle tulee yksi ainoa sopimus, joka sisältäisi unionin arvot ja tavoitteet, EU:n kansalaisten oikeudet ja toimivallan jaon sekä EU:n elinten että EU:n ja sen jäsenmaiden kesken.

Perustuslaki sisältäisi myös säännökset, joilla voidaan muuttaa perustuslakia, liittyä unioniin tai erota siitä.

Muodollisesti perustuslaki olisi kuitenkin jäsenvaltioiden välinen kansainvälinen sopimus. Se ei korvaa maiden omia perustuslakeja, vaikka tullee muuttamaan merkittävästi EU:n luonnetta ja jäsenmaiden asemaa unionissa.

Kansalaiskeskustelua EU:n perustuslaista on käyty yllättävän vähän. Keskustelu on jumittunut kahden leirin nahisteluun. Liittovaltiolaiset haluavat vahvistaa komission ja EU-parlamentin asemaa sekä lisätä määräenemmistöpäätöksiä unionin politiikassa. Valtioliittoa kannattavat vaativat puolestaan EU:lle presidenttiä ja korostavat hallitustenvälisyyttä unionin päätöksenteossa.

Tärkein poliittinen kysymys pe-rustuslaista päätettäessä on, kuinka paljon EU:n yhteisön elimet saavat päätäntävaltaa ja kuinka paljon sitä jaetaan jäsenmaille.

Alustavissa perustuslakiehdotuksissa EU:n toimivaltaa on laajennettu uusille aloille. Esimerkiksi Maailman kauppajärjestössä (WTO) käsiteltävät asiat kuuluisivat tulevaisuudessa kokonaan unionin, ei siis jäsenvaltioiden, toimivaltaan.

Hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta järjestely on huolestuttava. Suomella ei silloin olisi esimerkiksi Gats-palvelukauppaneuvotteluissa enää valtuuksia päättää hyvinvointipalvelujensa kohtalosta.

Suomi vaatii, että uudessa perustuslaissa säilyy Nizzan-sopimuksen artikla 133. Artikla edellyttää kaikkien jäsenmaiden välistä sopimusta päätettäessa kulttuuri-, sosiaali-, terveydenhuolto-, koulutus- ja audiovisuaalipalveluista.

Samalla Suomi kuitenkin ehdottaa, että investoinnit siirrettäisiin osaksi EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa. Koska EU-politiikassa sisämarkkinoiden toimivuudella on etulyöntiasema muihin aloihin verrattuna, voitaisiin julkinen terveydenhuoltokin tällöin tulkita kilpailun esteeksi.

EU:n perustuslakia ajetaan kovalla kiireellä. Yhteistä perustuslakia suunnittelemaan perustettu tulevaisuuskonventti aloitti työnsä helmikuussa 2002 ja lopettaa näillä näkymin kesäkuun puolessa välissä. Perustuslain lopullinen muoto neuvotellaan ehdotusten pohjalta hallitusten välisessä konferenssissa.

Aikataululla on paineita. Unioni laajenee itään ensi vuoden toukokuussa, ja 25 jäsenvaltion yhteistyön ei uskota toimivan vanhan sopimusjärjestelmän varassa. Viimeisenä mahdollisena määräaikana monet pitävät EU:n parlamenttivaaleja kesäkuussa 2004.

Tullakseen voimaan perustuslailla on oltava kansalaisten kannatus takanaan. Se on esiin hyväksyttävä kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa. Suomessa EU:n perustuslain kannatus on romahtanut vuodessa yli viidenneksellä. Vastustajia on nyt 38 prosenttia, kannattajia 35 prosenttia, ja epävarmojen osuus on kasvanut 26 prosenttiin.

Irlannissa ja Tanskassa sopimusmuutos edellyttää pakollista kansanäänestystä. Jos jokin jäsenmaa kieltäytyy sopimuksesta, perustuslaki lykkääntyy.

On myös esitetty, että perustuslain hyväksymättä jättäneet maat jäisivät ”uuden” unionin ulkopuolelle. Ratkaisuun tarvittaisiin kaikkien jäsenmaiden suostumus. Kansainvälisen oikeuden mukaan aiempi sopimus on voimassa, kunnes kaikki jäsenmaat ovat sopineet sen hylkäämisestä. Perustuslain hyväksymisehdoista ei ole vielä päätetty, ja tilanne on sekava.

Useat EU-maiden kansalaiset ovat alkaneet vaatia yleiseurooppalaista kansanäänestystä uudesta perustuslaista.

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen European Referendum Campaign -kampanja ajaa kansanäänestyksen järjestestämistä seuraavien EU:n parlamenttivaalien yhteydessä.

Kampanjassa esitetään, että perustuslaki hyväksyttäisiin vain niissä maissa, joissa kansalaisten enemmistö äänestäisi sen puolesta. Äänestystulos olisi sitova.

Suomen tähänastista EU-jäsenyyttä on leimannut pyrkimys olla kehityksen keskipisteessä, kuulua unionin ytimeen. Amsterdamin-sopimuksessa 1997 luodut ”joustavuussäännöt” mahdollistavat EU:n sisäisten ytimien syntymisen eli joidenkin jäsenvaltioiden tiiviimmän yhteistyön unionissa. Ytimeen pyrkimistä perustellaan sillä, että sieltä käsin on helpompi vaikuttaa unionin kehitykseen. Mustavalkoisen ”ytimessä vai ei” -asetelman lisäksi ei ole juurikaan keskusteltu muista vaihtoehdoista.

mainos

Esimerkiksi malli Eurooppa à la carte paineet ytimen varauksettomasta seuraamisesta vähenisivät. Jokainen jäsenmaa voisi poliittisesta paletista valita ne alat, joilla se olisi valmis EU-yhteistyöhön.

Muista yhteistyöaloista jäsenmaat tekisivät erillisiä sopimuksia. Näin voitaisiin luoda esimerkiksi Pohjoismaiden kesken terveydenhuollon yhteisö, Itämeren ympäristöyhteisö ja Suomen ja Italian turistiyhteisö. À la carte pyrkisi keskitetyn ydin-EU:n sijasta säilyttämään Euroopassa politiikan moninaisuuden.

71 EU:n tulevaisuuskonventin 207 jäsenestä on allekirjoittanut kansalaisjärjestöjen European Referendum Campaign -vetoomuksen. Lisää kampanjasta www.european-referendum.org.

Kaisa Eskola

  • 9.9.2009