Lontoon maan alla kuohuu

Nitin Sawhney purkaa uudella levyllään tunteitaan terrorismin vastaisen sodan aiheuttamista muutoksista kotikaupungissaan.

Lontoossa 7. heinäkuuta 2005 terroristit räjäyttivät bussin, ja pari viikkoa tämän jälkeen poliisit teloittivat brasilialaisen miehen metrossa. Tapaukset jättivät jälkensä kaupunkiin. Päivää ennen intialaistaustaisen muusikon kanssa sovittua haastattelua terroristit iskivät Mumbaihin.

Nitin Sawhineyn uusi levy London Undersound kuulostaa Lontoolta. Muusikon intialaiset juuret kuuluvat, mutta hän antaa myös tilaa lukuisille levyllä vieraileville artisteille ja rönsyilee itsekin joka suuntaan. Säveltäjä, muusikko, tuottaja ja dj imee levyilleen tyylejä kaikkialta maailmasta.

”Lontoo on kulttuurien sulatusuuni ja pyrin luomaan levystä musiikillisen sulatusuunin.”

Huolimatta kulttuurien ja kansallisuuksien kirjosta englantilainen musiikkiteollisuus ei kuitenkaan saa liikoja kiitoksia osakseen.

”Koko teollisuudenala on äärimmäisen rasistinen, parin viime vuoden aikana top 100 -listalle on noussut kolme–neljä esiintyjää tai yhtyettä, joiden juuret ovat Aasiassa. Se ei vastaa mitenkään maan väestörakennetta. Ehkä joskus tulevaisuudessa vääristymä korjaantuu.”

Lontoo on muuttunut 2000-luvulla. Kaikkien epäonneksi kehitys on mennyt huonompaan suuntaan.

”Lontoossa vallitsee kasvava paranoian ja pelon ilmapiiri. Terroristien iskuihin reagoidaan välittömästi ja yhteiskunta polarisoituu. Vieraita kulttuureita pelätään ja ihmiset vetäytyvät omiensa joukkoon.”

Jakautuminen näkyy myös viranomaisten otteissa. Heinäkuun 22. päivänä vuonna 2005 poliisi ampui brasilialaisen Jean Charles de Menezesin metrossa terroristiksi epäiltynä.

Ampuminen oli seurausta terrorismin vastaisen sodan mukanaan tuomasta ”ampukaa ensin” -politiikasta. Poliisi tarttui aseeseen heti epäilyksen herättyä. Kaikki teloitukseen osallistuneet poliisit vapautettiin syytteistä ja operaatiosta vastannut apulaispoliisipäällikkö Cressida Dick ylennettiin.

”Tapaus näyttää, kuinka kuvottava koko järjestelmä on. Asiaa käsitellyt tuomari totesi heti oikeudenistunnon aluksi, että ketään ei epäillä rikoksesta, tarkoituksena oli ainoastaan selvittää tapahtumien kulku. Jos de Menezes olisi ollut sinisilmäinen, vaaleaihoinen ja -tukkainen, häntä ei taatusti olisi ammuttu kyselemättä”

London Undersoundin avaavat 7/7-terrori-isku ja de Menezesin kohtalo.

”Days of Fire -kappaleella laulava Natty oli 7. heinäkuuta räjäytetyn bussin vieressä. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän oli junassa jossa de Menezes ammuttiin. Kappale keskittyy niiden päivien henkilökohtaisiin kokemuksiin pyrkimättä politisoimaan niitä.”

Nitin Sawhineyn ympärilleen kokoamat muusikot esittävät hyvin erilaisia näkemyksiä Lontoon muutoksesta. Paul McCartney kertoo levyllä tuntemuksistaan avioeron keskellä paparazzien vaaniessa ympärillä jatkuvasti. Macca vertaa kokemusta uskomuksiin siitä, että valokuvat varastavat ihmisen sielun.

Sawhineyn mielessä paparazzien kamerat puolestaan muuttuvat valvontakameroiksi. Valvontayhteiskunta kuristaa kansalaisiaan.

”Poliitikot reagoivat terrorismiin kiristämällä otettaan valtaan ja pyyhkimällä kansalaisoikeuksia yksi toisensa jälkeen. Valtaan päästyään he eivät enää välitä äänestäjien mielipiteistä, tämä on demokratian paradoksi.”

Kymmenen viime vuoden aikana mielikuvat ja suhtautuminen terroristeihin ovat muuttuneet radikaalisti länsimaissa.

”Muutos on tosiaan merkittävää. Kun IRA teki iskuja Lontoossa, ei kenellekään tullut mieleenkään syyttää niistä kaikkia katolilaisia. Pelkkä ajatuskin olisi ollut täysin absurdi. Nyt kuitenkin puhutaan kaikista muslimeista ikään kuin he olisivat syyllisiä terrorismiin. Islamofobian nousu on vaarallinen ilmiö.”

Islamistiterroristit olivat myös tuoreiden Mumbain iskujen takana. Siitä ei kuitenkaan Sawhineyn mukaan tulisi vetää liikaa johtopäätöksiä.

”Islam edustaa monille vierasta toiseutta, sen pohjalta tehdään paljon vääriä johtopäätöksiä. Olen taustaltani hindu ja olisi helppoa syyttää kaikkia muslimeita Mumbain tapahtumista. En kuitenkaan ajattele niin. Eivät ne terroristit edusta muslimimaailmaa, he vain käyttävät jihad-retoriikkaa vallantavoittelunsa välineenä.”

”Ne vastaan me -retoriikka on vaarallista, ensimmäinen vastaankävelevä psykologi voi kertoa sen. Hallituksillamme on velvollisuus panostaa koulutukseen kotona ja maailmanlaajuisesti. Siten voitaisiin luoda ilmapiiri, jossa erilaisuus hyväksytään. Silloin terrorismilta puuttuisi kasvualusta.”

Viikko haastattelun jälkeen törmään The Independent -lehden artikkeliin Form 696 -kaavakkeesta. Kaavaillulla uudistuksella edellytettäisiin kaikkia Lontoon konserttijärjestäjiä – kuinka pieniä tahansa – ilmoittamaan poliisille etukäteen esiintyjien puhelinnumerot ja osoitteet sekä esitettävä musiikkityyli. Myös yleisön etninen tausta on ilmoitettava. Turvallisuuden nimissä.

Poliisin ei odoteta vaativan kaavakkeen täyttämistä kaikilta tapahtumajärjestäjiltä, huomion epäillään kohdistuvan afrikkalais- ja aasialaistaustaisiin teineihin.

Valvontayhteiskunta todellakin.

Nitin Sawhney: London Underground. Cooking Vinyl 2008.

www.nitinsawhney.com

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu