Linux luokkaan

Tietokoneiden Linux-käyttöjärjestelmä on murrosikäinen.

Tietokoneiden Linux-käyttöjärjestelmä on murrosikäinen. Se sai alkunsa kun helsinkiläinen Linus Torvalds lähetti lokakuussa 1991 internettiin viestin ja kutsui muita hakkereita rakentamaan uutta, vapaasti levitettävää käyttöjärjestelmää. Reilussa 15 vuodessa Torvalds on päätynyt Amerikan raitille ja Linux levinnyt harrastajien kotikoneisiin ja yritysten palvelimiin. Viimeinen läpilyönti Linuxin maskotilta, Tux-pingviiniltä, kotien ja toimistojen koneille on kuitenkin antanut odottaa itseään.

Nyt pingviinin siipien alle on kuitenkin kertynyt lisää nostetta, sillä myös kouluissa on kiinnostuttu Linuxista. Onko siis pingviinin aika tehdä taikoja ja lähteä lentoon?

Noormarkun yläasteella alkaa kahdeksannen luokan ATK-tunti. Opettaja Alpo Välimaa sammuttaa kytkimestä oppilaiden näytöt ja käynnistää dataprojektorin. Hän näyttää oppilaille miten kuvat, tekstit ja tehosteet lisätään sähköiseen diaesitykseen. Sen jälkeen nuoret uppoutuvat annettuihin tehtäviin. Tunti sujuu rauhallisesti, yhtäkään ongelmaa ei ilmene. Harjoitustyöt ilmaantuvat kellon soidessa Välimaan sähköpostiin. Tavallinen ATK-tunti yläasteella? Ei aivan, sillä tässä luokassa kaikki tehdään Linuxilla.

“Linuxiin tottui parissa viikossa. Sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia”, kertoo kasiluokkalainen Ilkka Koskiranta. Eroa kotikoneen Windowsiin ei kuulemma juuri huomaa.

Noormarkussa on kaikkiin kunnan kouluihin asennettu Linux-järjestelmä, jossa keskuskoneet palvelevat kiintolevyttömiä päätekoneita. Työasemia on yli sata ja käyttäjiä yhteensä yli 800.

Ylläpito tapahtuu palvelinten kautta: kun uusi ohjelma halutaan käyttöön, se asennetaan kertaalleen palvelimelle. Sen jälkeen se on käytössä kaikilla päätteillä. Oppilaille ja opettajille avautuu omilla tunnuksilla oma työpöytä ja tiedostot kaikilta koneilta.

Välimaa kertoo, miten 1980- ja 90-luvulla koulujen ATK:n ylläpito tuli matematiikanopettajien kontolle. Alkuun se sujuikin hyvin, mutta sitten internet levisi. Sen jälkeen ylläpito oli yhtä tuskaa.

“Aina sai olla asentamassa koneita uudelleen tai putsaamassa niistä viruksia ja oppilaiden sotkuja – eikä aika tahtonut millään riittää kaikkeen”, Välimaa sanoo. “Pian olimmekin vanhojen koneiden kanssa pulassa. Edessä oli kallis järjestelmän uusiminen.”

Noormarkussa päätettiin kuitenkin kokeilla Linuxia. Koneiden täysi uusiminen käyttöjärjestelmineen ja oheisohjelmineen olisi maksanut arviolta 60 000 euroa. Linuxin avulla selvittiin murto-osalla summasta. Koululle hankittiin muutama palvelinkone ja muutettiin vanhat koneet tehokkaiksi kevytpäätteiksi.

“Projektin alussa oli kyllä sellainen olo, että voiko ATK todella olla näin helppoa”, projektia vetävä Noormarkun kunnan sivistystoimenjohtaja Esa Kohtamäki kertoo. Hän toimi aiemmin keskuskoulun rehtorina ja joutui kantamaan osan ATK-huolista kontollaan – monesti kirjaimellisestikin. “Muistan ne kerrat, kun itse kuskasin koneita aina vain huoltoon. Mietin onko hommassa mitään järkeä.”

Mutta Linuxista puhuessa miehen silmät tuikkivat. “Uusi systeemi on idioottivarma ja hirvittävän halpa. Meillä ATK ei ole enää kirosana, vaan päinvastoin”, Kohtamäki toteaa.

Noormarkussa on omien myönteisten kokemusten myötä polkaistu käyntiin EU-hanke, jossa pyritään edistämään Linuxin ja muiden avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä koulumaailmassa. Linux-projekteja on tähän mennessä avitettu lähikunnissa ja hieman kauempanakin.

Tällaiselle projektille oli alkuun vaikea saada rahoitusta.

“Kysyttiin rahaa lääninhallitukselta, opetusministeriöltä ja opetushallitukselta. Ei tullut mitään. Lopulta Satakuntaliiton kautta tuli rahoitus”, Kohtamäki kertoo. Nyt valtiovalta on onneksi heräämässä asiaan. “Me saatiin juuri kunniamaininta valtakunnallisessa Tietoyhteiskunta-kilpailussa.”

Peruskoulujen opetussuunnitelmaan kuuluu riittävien tietoyhteiskuntavalmiuksien opettaminen lapsille. Noormarkussa pystytään nyt Linuxin myötä toteuttamaan myös tämä pykälä. Aiemmin opettajat eivät halunneet käyttää vanhoja reistaavia koneita osana opetusta, mutta nyt koneet toimivat eivätkä isommat oppilaat pääse enää sotkemaan niitä.

Myös itse tietotekniikan opetuksessa on Linuxista apua. “Nyt oppilaat todella joutuvat opettelemaan tietokoneen käytön perusteet. Moni ajattelee, että tietokone on sama asia kuin Windows, jossa riittää kun osaa napsautella hiirellä sopivasta kohdasta. Linuxia käytettäessä tiedostojen tallennusmuodot ja hakemistopolut tulevat väistämättä tutuiksi”, Välimaa toteaa tyytyväisenä.

Noormarkkulaisten mukaan on outoa, että yhden ohjelmistovalmistajan käyttöjärjestelmä on miltei monopoliasemassa kouluissa. “Todellista tasa-arvoa olisi käyttää sellaisia ohjelmia, jotka ovat kaikkien saatavissa,” he toteavat.

Avoimen lähdekoodin ohjelmat ovatkin vapaasti internetistä ladattavissa. Koulun koneilla olevan Linux-version, Ubuntun, saa ilmaiseksi osoitteesta www.ubuntu-fi.org. Oppilaat voivat asentaa sen kotikoneilleen samoin kuin koulussa opetettavan OpenOffice.org-ohjelmiston.

“Ubuntu on niin samankaltainen kuin Windows, että kun toista osaa käyttää niin osaa toistakin. Samoin on toimisto-ohjelmien laita”, Välimaa toteaa. “Oppilaat kyllä tulevat tutuiksi myös muiden käyttöjärjestelmien kanssa. Videoeditointiin käytetään Macintoshia ja meillä on muutama Windows-kone muuhun käyttöön.”

Linuxiin siirtyminen on saanut ATK-opettaja Välimaan pohtimaan asiaa laajemminkin. “Päättäjien olisi hyvä oivaltaa, että monimutkaiset ja kalliit virtuaalikoulut eivät ole todellisia tietoyhteiskuntahankkeita. ATK:n perustaitojen osaaminen on nykynuorilla jäänyt tyystin pelaamisen varjoon – siihen meidän pitäisi keskittyä tosissaan”, Välimaa toteaa.“

”Olen yli 20 vuotta toiminut ATK-opetuksen parissa. Näiden vuosien varrelle mahtuu monia erilaisia tietotekniikkahankkeita. Tämä tuntuu niistä ensimmäiseltä, jossa on ihan oikeastikin järkeä.”

_______________

Mitä koneet lapsillemme opettavat?

Henrik Ingo kirjoittaa avoimen lähdekoodin ideologiasta ja käytännöstä kirjassaan Avoin elämä – näin toimii open source (www.avoinelama.fi).

Ingon mukaan perinteinen talous perustuu pihtaamisen logiikkaan: mitä enemmän saa aikaan kysyntää pitäen samalla tarjonnan alhaisena, sitä suuremmat ovat voitot. Tämä näkyy niin öljyn kuin asuntojen ja ruoankin hinnoissa, ja pahimmillaan ajaa outoihin ratkaisuihin: viinitila kaataa pois liian hyvän sadon hedelmiä, jottei arvoviinin hinta pääse liikaa laskemaan.

Talouselämässä me kuitenkin helposti hyväksymme voitontuoton logiikan, mutta Ingon mukaan olemme päästäneet sen sekaantumaan sellaisillekin elämänalueille, joilla sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä, kuten ystävyyssuhteisiin. Me esimerkiksi korotamme omaa arvoamme pihtaamalla tietoa tai osaamista ilman, että jakaisimme sitä eteenpäin. Luulemme kai, että näin oma arvomme nousee.

Avoimen lähdekoodin idea on vastalääke tähän tautiin: tee hyvää työtä ja anna sen kiertää – työn hedelmät palaavat kyllä takaisin, kunhan olet tehnyt työsi vilpittömästi ja hyvin. Tämä idea pyrkii tuomaan jakamisen ja antamisen ilon takaisin. Eikä ajatus rajoitu pelkästään tietotekniikkaan vaan me voimme Ingon mukaan laajentaa sitä myös muuhun elämään.

Ei siis ihme, että Linux on kokenut vastustusta, sillä sen sisältämä ideologia koetaan uhkaksi nykyään vallitsevalle ajattelulle. On eri asia sanoa: ”Me annamme tämän ilmaiseksi teille, jotta voisitte käyttää sitä vapaasti siihen mihin sitä tarvitsette. Sen antaminen ei ole meiltä pois, vaan meille itsellemme jää aivan tarpeeksi”, kuin sanoa, että ”me annamme tämän teille vain siitä syystä, että te maksatte siitä meille sovitun korvauksen”.

Avoimen lähdekoodin idea kiteytyy ehkä parhaiten Linuxin Ubuntu-versioon. Se on saanut nimensä afrikkalaisesta käsitteestä, joka pitää sisällään toisista välittämisen, toisten kunnioittamisen ja kaikkien ihmisten yhteenkuuluvuuden.

Voisiko siis olla, että sillä minkälaisia tietokoneita lapset kouluissa käyttävät, on ihan oikeastikin väliä?

_______________

www.antarktis.fi

Santeri Lanér

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu