Liiikkuva omaisuus

Rahan voima: Kuitenkin minusta tuli kulttuurintutkija, joka on kyllä oiva ammatti, sillä siinä voi työhönsä yhdistää kaikki muut mielenkiinnon kohteensa.

Totta puhuen, ensin halusin lentoemännäksi, sitten eläinlääkäriksi ja lopulta maanviljelijäksi. Kuitenkin minusta tuli kulttuurintutkija, joka on kyllä oiva ammatti, sillä siinä voi työhönsä yhdistää kaikki muut mielenkiinnon kohteensa. Tähän mennessä olen saanut matkustella, kuin lentoemäntä ikään, kirjoittaa ihmisistä ja eläimistäkin, sekä tutkia luonnon ja ihmisten vuorovaikutusta.

Radikaali en mielestäni ole koskaan ollut, mutta muiden mielestä elän radikaalilla tavalla, periaatteideni mukaan. Naisena olen kiinnostunut muidenkin naisten elämästä ja luonnonläheisenä ihmisenä luonnon tilasta eri puolilla maapalloamme.

Nykyään työskentelen Sambiassa Tonga-kansan käsityöläisnaisten parissa. Heidän yhteytensä luontoon on vahva, eikä vain käsitöiden kautta. Mielestäni hieno esimerkki naisen yhteydestä luonnon neljään peruselementtiin, jotka ovat maa, vesi, ilma, tuli, tulee ilmi nimenomaan naisten taitolajin, savenvalannan yhteydessä.

Nainen hakee saven joenvarren savisesta uomasta, muotoilee sen pyöreäksi, naisen muotoiseksi saviastiaksi lanteineen, vatsoineen, kauloineen ja kasvoineen, ja antaa sen kuivua varjon viileydessä, kunnes astia on kuiva ja sen voi polttaa itsetehdyssä uunissa, kuivista kaarnoista nousevissa kuumissa liekeissä. Kun saviastia on valmis, se otetaan käyttöön kotipiirissä. Jokaiselle saviastialle on oma käyttönsä. Savenvalannan aikana nainen ei saa olla seksuaalisessa kanssakäymisessä aviomiehensä kanssa, tai missään tekemisissä raskaana olevien naisten kanssa. Jos rikkoo tabun, saviastian uskotaan halkeavan.

Ekofeminismissä yhdistetään naisten yhteiskunnallisen aseman sekä luontoympäristön tutkimus. Naisten asema yhteiskunnassa heijastuu yhteiskunnan suhteessa sitä ympäröivään luontoon.

Tonga-naiset ovat päivittäin tekemisissä puiden kanssa, sillä he keräävät polttopuun ruuanlaittoa varten. Kuitenkin puiden omistajuus kuuluu miehille. Myös puukäsityöt ovat miesten erikoisalaa, sillä he valmistavat puurumpuja, kalusteita, kalastus- ja metsästysvälineitä sekä kulhoja ja lautasia.

Ekofeministisestä näkökulmasta tunnistaa miesten perinteiselle auktoriteetille perustuvan luonnonvarojen hallinnan. Ekofeminismin mukaan luonnonvarojen ylikäyttö, luonnon kuormittaminen ja haitallinen maankäyttöetiikka ovat heijastumaa miehisestä ylivallasta naisia kohtaan. Kun naisia kunnioitetaan, kunnioitetaan myös luontoa.

Tonga-kansan keskuudessa nainen on perinteisesti liikkuvaa omaisuutta. Elämänsä aikana nainen kuuluu ensin biologiseen perheeseensä, minkä jälkeen hän menee naimisiin ja myötäjäisten kautta siirtyy sitten miehensä perheeseen. Hänen tehtävänsä on saada lapsia, jotka kuuluvat käytännössä miehen sukupuuhun. Nainen, joka ei kykene saamaan lapsia, on heikossa asemassa.

Sambialaisen maaseutunaisen asemaa voisi verrata peltoon. Molempien odotetaan kantavan maksimitaakka ja tuottavan maksimihyötyä. Pelto tuottaa sadon kerran vuodessa, mikä ei ole niinkään tavatonta myöskään sambialaiselle naiselle. Moni nainen synnyttää kerran vuodessa, kunnes ei enää hedelmöity. Myös peltoa käytetään maissin viljelyyn kunnes sen ravinteet köyhtyvät ja se ei enää tuota satoa. Pelto, joka on tuottava, on hyvä pelto. Tuottamaton pelto, tai hedelmätön nainen, on tarpeeton.

Modernisaation myötä asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Aivan kuin naisia, joita kannustetaan pidentämään lastensaannin väliä, myös peltoja pyritään säästämään lepovuosien ja lajivuorottelun kautta.

Sanonta juuri on hyväksi puulle, kuvastaa Tonga-naisen asemaa. Juuri on nainen ja puu yhteisö, eikä puu voi kasvaa ilman juuria. Perinteisesti puiden omistajuus kuitenkin kuuluu miehille.

Kirjoittaja asuu Saksassa ja tutkii sambialaisen Tonga-kansan käsityökulttuuria.

Maiju Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu