Levyt Majesteettien musiikkia

Läppä on timmiä ja koko levy skulaa hyvin.

ITÄ-HELSINGIN LAHJA maailmalle pysyy uskollisena tyylilleen ja kotikulmilleen. 14 biisiä kansanrunoutta yksissä kansissa tekee vanhan itähelsinkiläisen ylpeäksi. Vaikka läppä voi sivistymättömälle kuulostaa sepustetulta, on Notkean Rotan lähiökuvaelmalle vastineensa todellisuudessa. Valitettavasti. Läppä on timmiä ja koko levy skulaa hyvin. Mukana tietysti myös Komisario Jyrkkä, Rohtori Laine, Rautaperse ja kaikkien piriruunien äiti Meno-Anu. Meitsille tippuu Rotan riimit, pakko lähtee tsekkaa löytyyks lotti viel vintiltä. (SM)

Notkea Rotta: Itä Meidän. Monsp Records 2005.

Kolme tähteä.

_______________

JOKO NINE INCH NAILSIN uusi levy on paljon helpommin lähestyttävä kuin edeltäjänsä tai sitten on syytä huolestua omasta päänsisäisestä todellisuudesta, sillä niin suoraan uppoaa Trent Reznorin elämäntuska. Pienistä ja yksinkertaisista elementeistä rakentuva With Teeth on soinut korvalapuissa viikon ja kävelytyyli on selvästi muuttunut. Myös uusien aurinkolasien hankinta on tullut ajankohtaiseksi. Bändi kuulostaa parhaimmillaan äärimmilleen viritetyltä koneelta, joka voisi räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Ja mikä parasta, hienon yhdistelmän herkkyyttä ja aggressiivisuutta, lempeyttä ja väkivaltaa, ja tietysti myös uudet aurinkolasit, voi testata livenä Provinssissa. Ei muuta kuin mustaa kajalia matkaan ja Seinäjoelle. (SM)

Nine Inch Nails: With Teeth. Universal 2005.

Neljä tähteä.

_______________

TÄMÄN KESÄN henkilökohtainen hittilevy on löytynyt. Trio Tetris on tehnyt levyn joka on kuin 80-luvun elektroniikkapeliin sijoittuvan roadmovien soundtrack. Oikeat musiikkitoimittajat saattaisivat verrata kolmikkoa savolaiseen Aavikko-yhtyeeseen, itse kuvailisin levyä Miami Vice goes acid -tyyliseksi. Hypin läpi pelikenttien, King Kong heittää minua pommeilla, sitten istun avoautossa matkalla läpi oudosti väritetyn autiomaan. Minulle entuudestaan täysin tuntematon yhtye on ollut yhdessä jo 90-luvun alusta. Trio Tetris on miellyttävä tuttavuus ja yhtye on onnistunut kokoamaan instrumentaalisesta ilosanomastaan kaikin puolin tyylikkään paketin. (SM)

Trio Tetris: Heavy Elevator. Uuh La Laa Productions 2005.

Neljä tähteä.

_______________

LUMP ON TEHNYT neljä biisiä minimalistista konemusiikkia, joka sopii täydellisesti sunnuntai-iltapäivään. Levyn on julkaissut Textone. Nettilevy-yhtiö julkaisee ainoastaan tiedostoja, ei lainkaan fyysisiä tuotteita. Textonen sivuilta www.textone.org on ladattavissa levy-yhtiön kaikkien artistien julkaisut, ilmaiseksi ja laillisesti. Yhtiön kantava ajatus onkin luoda ja tarjota mahdollisuus kaupallisuudesta riippumattomaan musiikin ja ajatusten vaihtoon. Lump eli Arttu Snellman asuu ja vaikuttaa Lontoossa. ”Suurin osa Textonen artisteista levyttää myös muille levymerkeille. Netti on yksi tapa levittää musiikkia”, kertoo lontoolaisesta levy-kaupasta puhelimitse tavoitettu Arttu. ”Mieluummin laitan biisit ihmisten kuultaville kuin panttaan niitä omalla kovalevyllä. Ja nettijulkaisusta saa paljon enemmän palautetta kuin vinyylin kautta.” (SM)

Lump: Vending Machine. Textone 2005.

Kolme tähteä.

_______________

SUOMALAISEN synkistelyrockin legenda Shadowplay julkaisi kolmen cd:n boxin. 1982 perustetun orkesterin kaikki kolme albumia bonus- ja liveraitoineen on tyylikäs kokonaisuus. Alkuaikojen pianovetoinen psyko-jazz vaihtuu 2000-luvulle tultaessa Stooges-henkiseksi kitararäimeeksi. Brandi Ifgrayn näennäisen välinpitämätön laulu ja Marco Kososen kylmänviileä trumpetti toimivat Shadowplayn tavaramerkkeinä alusta loppuun. Biiseissä horjutaan välillä tekotaiteellisuuden rajamailla. Tästä huolimatta omaperäinen nukkavieruus pitää kuulijan mielenkiinnon yllä. (TF)

Shadowplay: Morgue Complete Recordings. Stupido Records 2005.

Neljä tähteä.

_______________

TUIMA KOTIMAINEN tyttötrio Grumps on pullauttanut maailmalle uuden pienokaisen. Queen-ep tarjoilee neljä terhakkaa powerpop-rallia. Meno on konstailematonta ja ylimääräiset mutkat on riuhtaistu suoriksi. Jylhän kauniit melodiat runnotaan tärykalvoille nirvanamaisella vimmalla. Välillä Grumpsit herkistyvät jopa bossanova-fiilistelyyn, mutta isompi vaihde tuikataan silmään aina viimeistään kertosäkeessä. Inhorealistinen kuolleita kaloja esittävä kansi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. (TF)

Grumps: Queen. LampliteLtd 2005.

Neljä tähteä.

_______________

LOU REED tarjosi Suomen-keikoillaan täydellisen Rolling Stones -antiteesin. Hittejä soitettiin harvakseltaan. Läsnäoloa lavalle loihdittiin ilman turhia show-elkeitä, pääosissa olivat muusikot eivätkä spektaakkelimaiset lavarakenteet. Lou Reedin vanhemman valtiomiehen karismalla läpivetämä setti heilui jossain aloittelijoiden jammailun ja harkitun minimalismin rajamailla. Jos sattumalta missasit keikat, voit fiilistellä meininkiä live-dvd:ltä, jolle on tarttunut Espanjan-keikka. Tällä best of -taltioinnilla tuntuvat instrumentit olevan pahasti epävireessä, mutta sillä ei ole väliä, ainahan herra Reed on panostanut tunnelmaan eikä taitoon. (JT)

Lou Reed: Spanish Fly, Live In Spain. SonyBMG 2005.

Viisi tähteä.

_______________

Silvia Modig, Timo Forss & Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *