Levyt

Lopputuloksena saatiin levyllekin päätynyt kokoelma rennon rauhallisia, iloisesti pulppuilevia kappaleita, joissa elektroniikka yhdistyy linnunlauluun.

SATAKIELI SOIKOON. Mökkikausi palauttaa mieleen lapsuuden kesät böndellä, jossa ei radiossa muita kanavia kuulunutkaan kuin Yle. Mieleen on myös jäänyt Viikon luontoääni – ohjelma jossa soitetaan linnunlaulua.

Ruotsissa samanlainen ohjelma pyöri vuodesta 1963 alkaen, aluksi nimellä Veckans pausfågel, sittemmin Månadens pausfågel. Vuoden 2006 alussa ohjelma uudistettiin ja nimettiin Strömiksi, siinä maan johtavat elektronisen musiikin taitajat käsittelivät linnunlauluja.

Lopputuloksena saatiin levyllekin päätynyt kokoelma rennon rauhallisia, iloisesti pulppuilevia kappaleita, joissa elektroniikka yhdistyy linnunlauluun. Mikä olisikaan somempaa kuunneltavaa työmatkalla mökille pääsyä odotellessa? Mökillä voikin sitten kuunnella Viikon luontoääntä, ja oikeita lintuja. (JT)

Ström: Pausfågeln remixad. Container Recordings 2006.

Viisi tähteä.

_______________

BEIRUTIN KARPAATEILLA. Beirut-niminen lähes yhden miehen orkesteri soittaa mukavan Balkan-henkistä musiikkia pienillä Talking Heads -mausteilla. Haikeat, melankoliset torvet, mandoliini ja haitari yhdistettynä davidbyrnemäiseen lauluun luovat ihanan vinksahtaneen vaikutelman kotikutoisuudesta. Simmut kiinni ja löydät itsesi hämyisistä juhlista Karpaattien kainalossa.

Gulag Orkestar myös kruunasi taannoin illan, kun olin serkkutytön lakkiaisissa ja jäin sinne juhlistamaan läpi yön. Sedät ja täditkin innostuivat levystä ikihyviksi, näin sitä sukupolvien välistä siltaa taas rakennettiin.

Sitä paitsi voiko kukaan olla heltymättä levyn edessä, kun etu- ja takakannen kuvat ovat peräisin leipzigilaisen kirjaston lattialta löytyneistä, irti revityistä sivuista.

Kannessa huhuillaankin kuvien ottajaa, tunteeko kukaan? (JT)

Beirut: Gulag Orkestar. Ba Da Bing! Records 2006.

Viisi tähteä.

_______________

MUSIIKKIA TUOTTAMASSA. Osa muusikoista jakaa aikansa sekä musiikin soittamiseen että tuottamiseen. Kuuminta tällä saralla on tietysti Pharrell Williams, jonka tuottamia kappaleita on kovin vaikea tunnistaa hänen omista kappaleistaan. Tunnistettavaa jälkeä tuottaa myös Thievery Corporation, newyorkilainen kaksikko Rob Garza ja Eric Hilton.

Alkuperäisesittäjästä riippumatta lopputulos on taatua Thievery-laatua.

Uusimmalla julkaisulla, Versions-kokoelmalla, on valikoima uudelleenmiksauksia sekä muutama oma kappale ja paketti kuulostaa saumattomalta. Rauhallista jumitusta, jossa lomittuvat yhteen niin The Doors, Astrud ja Bebel Gilberto kuin sitarit ja tablat.

Kaikki kappaleet ovat saaneet niskaansa rauhallisen dub-viitan ja muuttuneet osaksi Thievery Corporationin tuotantoa. (JT)

Thievery Corporation: Versions. ESL Music 2006. Viisi tähteä.

_______________

AISTIKASTA MUSIIKKIA.Music For Crocodiles on Susheela Ramanin kolmas albumi, jolla taitelija jatkaa musiikillisten juuriensa tutkiskelua. Raman syntyi Englannissa, mutta varttui Australiassa. Hänen vanhempansa ovat eteläintialaisia, tamileja, joiden kulttuuriperintö eli vahvana Susheelan lapsuudenkodissa.

Biisit ovat osaksi omasta takaa, osaksi perinteisistä tamililaisista lauluista muokattuja versioita, joihin sävellykset ja sovitukset on tehnyt artisti itse, yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa, brittiläisen kitaristin Sam Millsin kanssa.

Ramanin syvä, tumma ääni tulkitsee englanniksi ja intialaisilla kielillä, yksi raita on ranskaksi. Hänen hienostunut musiikkinsa poimii parhaat palat idästä ja lännestä. Raman itse haluaa musiikistaan nautittavan kokonaisvaltaisesti, ilman luokitteluja. (M-KJ)

Susheela Raman: Music For Crocodiles. Narada 2005. Viisi tähteä.

_______________

FUUSIOITUMALLA PAREMMAKSI. Orange Blossom on puhjennut täyteen loistoon albumilla Everything Must Change. Ranskassa asustelevan bändin vokalisti on ranskalais-algerialainen, viulisti on saanut klassisen musiikin koulutuksen, lyömäsoittaja puolestaan länsiafrikkalaisia vaikutteita ja rumpali on Meksikosta.

Albumi on itämaista etnoa, elektrobiittejä ja klassista musiikkia. Arabiaksi. On levyllä yksi reaggaerytminenkin, jossa on häikäisevä viulusoolo. Albumilla on useita vierailevia artisteja. Vaikuttavin on kuitenkin bändin oma, tuskin teini-iästä varttunut vokalisti, Leila Bounous, jonka ääni on syvä ja täyteläinen. Miten niin nuoresta sielusta lähtee niin paljon kokemusta?

Musiikki on hypnotisoivaa. Albumin etu- ja takakansi on provosoivasti autenttista valokuvaa 1900-luvun alun algerialaisista prostituoiduista. (M-KJ)

Orange Blossom: Everything Must Change. Bonsaï Music 2006. Viisi tähteä.

_______________

Maria-Kaisa Jurva, Jari Tamminen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *