splash_image.jpg

Leima hanuriin

Lippu & vaakuna ovat itsenäisen valtion symboleja. Logoja siinä missä yrityksillä on omansa.

Kuka tahansa voi tehdä itselleen lipun tai leimasimen, mutta niiden käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin.

Palestiinalaistaiteilija Khaled Jarrar kyllästyi siihen, että hänen kansallaan ei ole oikeutta valvoa omia rajojaan tai leimata passeja. Israel kontrolloi liikennettä palestiinalaisalueille, eikä niille ole ulkopuolisilla pääsyä ilman miehittäjän hyväksyntää.

Jarrar suunnitteli leiman Palestiinalle ja meni omatoimisesti Ramallahin linja-autoasemalle leimaamaan matkalaisten passeja.

”Olen taiteilija ja uskon, että minun ihmisoikeuksiini kuuluu oikeus kertoa , että olen olemassa”, Jarrar toteaa.

”Kukaan ei leimaa Palestiinaan saapuvien passeja. Päätin tarttua toimeen ja olen nyt leimannut reilut sata passia, näistä seitsemän oli israelilaisia.”

Ongelmiahan siitä seurasi. Länsiranta ei ole itsenäinen eikä Palestiina valtio.

”Pyysin henkilöitä, joiden passit olin leimannut, ottamaan yhteyttä sähköpostitse ja kertomaan kokemuksistaan.”

Kaikkien myöhemmät rajanylitykset eivät ole olleet ongelmattomia leiman takia.

”Esimerkiksi erään Israelin ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaisen israelilainen passi leikattiin mitättömäksi leiman takia. Onneksi hän pystyi jatkamaan tunteja kestäneiden kuulustelujen jälkeen matkaansa Yhdysvaltain passilla.”

Kuten yritysten logot, myös valtioiden symbolit ovat paljon kertovia. Suomen leijona tallaa itäisten maiden käyrää sapelia ja Suomen lippua koristaa uskonnollinen symboli, risti. Jarrarin leiman keskeisenä elementtinä on rauhankyyhky. Kannanotto sekin.

Jarrar on aikaisemminkin puuttunut liikkumisen vapauteen taideprojekteissaan. Hänen dokumenttinsa Journey 110 kuvasi palestiinalaisia, jotka joutuivat kahlaamaan viemäreiden kautta Länsirannalta Jerusalemiin. Siirtyminen väkivalloin jaetun Beit Haninan lähiön laidalta toiselle oli ja on edelleen vaivalloista ja nöyryyttävää.

Pitäessään valokuvanäyttelyn israelilaisten valvomalla rajanylityspisteellä Jarrar puolestaan kytki sotilaat osaksi taideteosta. Valokuvat muuttuivat taideteoksista työkaluiksi, joiden avulla taidetta tehtiin. Samoin tapahtuu passien leimaamisen kanssa; leimatut passit ja niiden herättämät reaktiot ovat kaikki osa teosta.

Palestiinalaisten kamppailu itsenäisyyden puolesta on saanut näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa lähinnä väkivallan leimahdellessa. Silti väkivallattomallakin toiminnalla on ollut osansa tässä projektissa. Tähän jatkumoon Jarrar putoaa sopivasti.

”Uskon, että taiteella voi muuttaa maailmaa, puheella vaikuttaa”, Jarrar sanoo. ”Minun taiteeni on poliittinen kannanotto ja toivon, että se muistuttaa ihmisiä siitä että Palestiina on valtio, joka odottaa syntymäänsä.”

Erityisen ajankohtainen Jarrarin projekti on nyt syyskuussa, kun palestiinalaiset hakevat tunnustusta YK:lta. Tavoitteena on saada järjestöltä joko tunnustus itsenäisyydestä tai vähintäänkin pysyvä jäsenyys YK:ssa. Sanomattakin on selvää, että Israel vastustaa tämänkaltaisia pyrkimyksiä.

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu