splash_image.jpg

Leikkuri laulaa

Hyvinvointivaltiota pelastettaessa kaikki keinot ovat sallittuja. Paitsi veronkorotukset.

Hallitusohjelmassa pohjoismaista hyvinvointimallia kehutaan maailman parhaaksi. Sitä myös luvataan vahvistaa ja tuloerojen kasvu luvataan pysäyttää. Silti panostuksia hyvinvointivaltioon ei ole tehty.

Muutamiin perusturvaetuisuuksiin tehtyjä parannuksia lukuun ottamatta Jyrki Kataisen hallitus on leikannut hyvinvointimenoja kovalla kädellä. Viimeksi leikkuri heilahti tänä syksynä. Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että kuntien menoja supistetaan kahdella miljardilla vuoteen 2017 mennessä. Säästöt on tarkoitus repiä kasaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsimalla ja hyvinvointipalvelujen tuotantoa tehostamalla.

Hallituksen mukaan säästöt on mahdollista toteuttaa ja palvelut turvata toimintatapoja kehittämällä. Tehtävä ei ole helppo: jos Suomen kaikki lukiot ja kirjastot lakkautettaisiin, siitä syntyisi Kuntaliiton arvion mukaan noin miljardin euron säästöt.

Sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden mukaan monet julkiset palvelut ovat jo nyt niin pahasti rapautuneet, että uudet säästöt merkitsisivät käytännössä pohjoismaisesta mallista luopumista.

Eläkeyhtiö Ilmarisen talous- ja eläkejohtajan Jaakko Kianderin mukaan kaikki suomalaiset puolueet julistautuvat pohjoismaisen mallin kannattajiksi ja haluavat puolustaa sitä.

”Poliitikoilla on kuitenkin jatkuvasti niin kova kriisitietoisuus, että se pakottaa tekemään hyvinvointivaltiota murentavia ratkaisuja”, Kiander sanoo.

Leikkausten taustalla on valtiovarainministeriön (VM) näkemys siitä, että nykyisen laajuisen hyvinvointivaltion rahoittaminen käy pian mahdottomaksi. Ministeriön mukaan niin kutsuttu kestävyysvaje johtuu siitä, että väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja sekä alentaa julkisen sektorin verotuloja.

Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ei johdu huoltosuhteen heikkenemisestä. Syynä on 2000-luvulla toteutettu kokonaisveroasteen laskeminen noin viidellä prosenttiyksiköllä. Hallituksen antamien veronalennusten tuloksena Suomen veroaste ja sosiaaliturvan taso ovat pudonneet vuosi vuodelta. Eurostatin vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen verotus oli löysempää kuin Tanskassa, Ruotsissa, Belgiassa, Italiassa ja Ranskassa.

Kelan tutkimusprofessorin Olli Kankaan mukaan veroaste viitoittaa yhteiskunnan kehitystä.

”Jos pohjoismainen malli halutaan säilyttää, poliitikkojen olisi rehellisyyden nimissä myönnettävä, että korkea veroaste kuuluu siihen malliin”, Kangas linjaa.

Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta puolestaan kritisoi Akateemisessa talousblogissa VM:n kestävyysvajelaskelmia ylimitoitetuiksi. Haaparannan mukaan Suomessa ei ole mitään tarvetta velkaantumisen nopeaan pysäyttämiseen: velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä 60 prosenttia, eikä julkisen talouden pitkän aikavälin tasapaino vaarantuisi, vaikka luku nousisi 120 prosenttiin.

Lisäksi Haaparanta huomauttaa, että useiden tutkijoiden mukaan julkisten menojen karsinta ei luo kasvua.

_______________

Saivartelua?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) puhui lokakuussa professori Sixten Korkmanin kirjanjulkistamistilaisuudessa.

”Vasemmistolaisena en ymmärrä, miksi rakenneuudistuksesta puhutaan leikkauksina”, Urpilainen ihmetteli tilaisuudessa.

Ministeri Urpilainen, hallituksen rakenneuudistuspaketissa tuli kunnille miljardin leikkaus. Eikö leikkaus ole osa rakenneuudistusta?

”Se ei ole suoraan leikkaus. Minä näen, että se tarkoittaa joidenkin tehtävien ja velvoitteiden karsimista, jotta perustehtäviin olisi enemmän varaa.”

Jari Hanska

Markku Vuorio

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu