Lapin oudot linnut

Naton koneet harjoittelevat Ruotsin saamelaisalueilla. Pommilaivueet pelästyttävät porot & ärsyttävät alueen asukkaita.

NEAT. 36 000 neliökilometriä rajattua ilmatilaa ja 1?650 neliökilometriä maapinta-alaa. Asiakkaan toiveesta laajennettavissa 3?000 neliökilometriin. Ympärivuotinen infrastruktuuri asejärjestelmien integrointiin, testaamiseen ja operointiin kaikille alustyypeille.

Täällä hienosäädettiin Pakistanissa operoineet miehittämättömät taistelulennokit. Näissä metsissä lennosto treenasi pomminpudotusta ennen Afganistania.

Keskellä suvereenia pohjolaa ja saamelaisyhteisön poronhoitoaluetta. Sotilaallisesti liittoutumatta.

Pohjois-Ruotsin NEAT – North European Aerospace Testrange – on Euroopan massiivisin maalla sijaitseva sotaharjoitusalue. Avaimia pitelevät Ruotsin puolustusmateriaalihallinto FMV ja Ruotsin avaruusyhtiö SSC, joiden yhteishanke se on. Asevalmistajista tuotteita NEATissa testaavat Saab, Rayethon ja Alenia Aeronautiva.

Kansainväliseksi harjoituskentäksi 2000-luvulla muokattu alue isännöi vuonna 2009 Naton nopean toiminnan joukkojen laajaa sotaharjoitusta. Vuonna 2010 vuorossa oli USAFE, Yhdysvaltain Euroopan alueelle sijoitetut ilmavoimat.

”Etuna tässä on Ruotsille parantunut Nato-yhteensopivuus. Samalla osoitamme olevamme omistautuneita ja kykenevämme kansainvälisiin operaatioihin”, linjasi Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors tuolloin.

Vuoden 2009 harjoitukseen osallistui myös Suomi.

”Paikallinen media tiedotti vuonna 2004 lyhyesti aikeista myydä tai vuokrata alue pysyvästi kansainväliseksi harjoitusmaastoksi”, kertoo Gun-Brit Mäkitalo.

Mäkitalo, 65, on opettaja ja yksityisyrittäjä Kiirunasta. Hän aloitti aktiivisen toiminnan rauhanliikkeessä jo 1980-luvun puolivälissä. Mäkitalo ja Kiirunan Naiset Rauhan Puolesta -osasto ovat tukea ja tunnettuutta saadakseen aloittaneet yhteistyön useiden pohjoismaiden rauhanjärjestöjen kanssa.

”Hiljaisuus aiheen ympärillä oli uskomaton. Kuntatasolla ei keskusteltu, valtakunnallisesti sitäkin vähemmän. Paikallispoliitikot kysyivät lähinnä, emmekö pidä alueen yrittäjille kertyvää lisätuloa hyvänä tai miksi vastustamme alueen elävöittämistä”, Mäkitalo kuvaa.

Rauhanaktivistien työ on kannattanut, ainakin pienessä mittakaavassa. Tänä kesänä, heinäkuun 22. päivänä, Luulajassa käynnistyy jo kolmas seminaareja, työpajoja ja kansalaistottelemattomuutta yhdistävä War starts here -toimintaleiri.

Mäkitalon mielestä harjoitusalueen ylläpitäminen on osa Ruotsin vuonna 2006 valitun konservatiivihallituksen Nato-myönteistä politiikkaa.

”Tällainen toiminta on nähdäkseni lähinnä yritys ujuttaa Ruotsi jäsenyyteen takaoven kautta. Kohta voidaan esittää argumentteja, että olisi sama liittyä virallisestikin, kun muutenkin teemme kaiken yhdessä.”

Myös Suomen Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen näkee NEATin kaltaiset yhteistoimet Nato-maiden kanssa osin poliittisina työkaluina.

”Kansa vastustaa jäsenyyttä ja siksi sen hakeminen ei ole mahdollista. Niinpä 1990-luvulta lähtien on toteutettu politiikkaa, jossa Naton varsinaisen jäsenyyden merkitys on pyritty minimoimaan ja rajat puoluettomuuden ja sitoutumisen välillä hämärtämään.”

Pohjois-Ruotsin metsänomistajia ja matkailuyrittäjiä NEATissa ärsyttävät lähinnä maa-alueiden käyttörajoitukset ja omistusvaraukset, arvelee Mäkitalo.

”Enemmistö ei ole kovin perehtynyt Nato-kysymyksiin tai on niissä maltillisia. Enemmän närää herättävät käytännön seikat.”

Ja sitten ovat saamelaiset.

NEAT rajaa sisäänsä osia saamelaisten poronhoitoalueista. Saamelaisyhteisö oli pitkään tietämätön siitä, mitä alueella tapahtuu.

Maankäyttöoikeudet ja haitat poroelinkeinolle nousivat esiin vasta harjoitusten jo alettua vuonna 2009. Vasomiskauteen ajoittuneet pommituslennot tuottivat vahinkoa, kun stressaantuneet vaatimet hylkäsivät vasojaan ja panikoituneet eläimet vahingoittivat itseään tai eksyivät tokista.

”Saamelaisyhteisössä osa vastustaa kiivaasti, osa tyytyy hallituksen tarjoamaan rahalliseen kompensaatioon porovahingoista, ja osa pelkää, että metelin nostaminen vaikeuttaisi muiden kysymysten selvittelyä.”

Aseistakieltäytyjäliitto AKL järjestää War starts here -leirille bussikuljetuksen Suomesta. Lähö Helsingistä aamulla 22.7. Bussi pysähtyy tarvittaessa Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Paluu Helsinkiin 30.7. Hinta Helsingistä 90€ / AKL:n jäsenet, 100€ / muut. Hintaan sisältyy leirin osallistumismaksu. Varaukset AKL:n toimistolle, p. 040 8362 786 / toimisto@akl-web.fi

Riia Colliander

Kommentoi Facebookissa
Tieteen päivät 2019
Helsinki liikkuu