splash_image.jpg

Lahjattomien joulu

Millaisia joululahjoja ostavat minimituen varassa elävät?

Joulun alla uutisoidaan ahkerasti siitä, kuinka paljon suomalaiset käyttävät rahaa joululahjoihin. Viime vuonna joulun alla vähittäiskauppa kasvoi 900 miljoonalla eurolla. Suomalaisen työn liiton kyselytutkimuksen mukaan yli 15-vuotiaat suomalaiset arvioivat käyttävänsä joululahjoihin tänä vuonna noin 400 euroa.

Voima kävi Helsingin työttömien yhdistyksessä ja kysyi kaksi kysymystä.

1. Miten joululahjoja hankitaan minimituella?

2. Onko osallistavan sosiaaliturvan perusmalli ratkaisu tulevalle vuodelle?

Käytimme esimerkkinä sosiaalijohtaja Antti Parpon mallia: kaksi tuntia töitä päivässä pienellä aktivointilisällä tai 40 prosentin vähennys minimituloihin.
Millaisia töitä työttömät voisivat kuvitella tekevänsä kaksi tuntia päivässä?

_______________

Eija Kettunen, 48, Kelan tuki, työharjoittelutuki, laskujen jälkeen rahaa ei jää.

1. ”Ei mitenkään. En ole voinut ostaa joululahjoja 30 vuoteen. Olen unohtanut joulut, vaput ja pääsiäiset. Lähetän joulukortit postissa. Yritin jo päästä vähemmällä, mutta kun systerin lapsi sanoi lähettävänsä kortin, niin pakko on lähettää myös takaisin. Olen lievästi vammainen. Elän tällä hetkellä säästöillä.”

2. ”Osallistavan sosiaaliturvan kahden tunnin työaika ei jää kahteen tuntiin. Kun siihen lisätään 80 kilometrin työssäkäyntialue, homma menee valkoiseksi orjakaupaksi. Ihmisistä otetaan hyöty irti ja potkitaan pois.”

Sini Salminen, 21, sossun tuki ja asumistuki, asumiskulujen jälkeen elämiseen jää 200 euroa.

1. ”Jos ostan lahjoja, niin vanhemmille ja veljelle jotain ihan pientä. Äidille annan korun tai kynttilän. Viime vuonna ostin hopeisen kaulakorun, joka maksoi 25 euroa. Tingin ruokamenoista, sillä laskuista ei voi tinkiä. Koetan keksiä halpoja ruokia, joita syön pitkään.”

2. ”Kuulostaa uhkailulta. Ehkä se toimii laiskoille, jotka käyttävät tukia hyväksi. En tosin tunne sellaisia. En tiedä, mitä siinä ajassa voisin tehdä. Siivousta ehkä.”

Hannu Laaksonen, 27, opintotuki, asumistuki, opintolaina, vuokran jälkeen rahaa jää 200 euroa.

1. ”Opiskelen merkonomiksi työttömyystuella. Tällä hetkellä tulot eivät riitä, vuokraa jää vielä maksamatta tukien jälkeen. Opintolainaa oli pakko ottaa kolmannelle vuodelle. En hanki joululahjoja. Ostan 40 euron junalipun Kajaaniin. Vaari ja mutsi asuvat siellä. Minä olen se joululahja, muuten joulunvietto olisi aika hiljaista.”

2. ”Kuulostaa huonolta idealta. Mitä kahdessa tunnissa edes kerkeää tehdä? Itse en tuolla summalla suostuisi tekemään mitään. Kuulostaa törkeältä kiristykseltä. Jos niitä olisi pakko tehdä, niin sitten mieluiten jotain oman alan duunia. Voisin myös tehdä jotakin, joka vastaa kiinnostuksenkohteitani, kuten urheiluvalmennusta. Kuntouttavia töitä voisi olla niitä tarvitseville.”

Nimayusuf Sidow, 25, kolmen lapsen yh-äiti, opintotuki, rahaa asumismenojen jälkeen 700 euroa.

1. ”Olen muslimi, joten meidän perheemme ei juhli joulua. Ostan silti pieniä lahjoja ystävilleni, opettajalleni ja päiväkodin opettajille. Annan esimerkiksi kortteja tai suklaata. Jos on mahdollista, ostan vain kukan ja kortin.”

Jani Välimäki, 22, työmarkkinatuki, asumistuki, asumiskulujen jälkeen tulot 100–200 euroa.

1. ”Hankin jotain halpaa ja hyvää. Kolme vuotta sitten ostin siskolle Frendien dvd-boksin. Se maksoi 20–30 euroa. Summa on suuri, mutta sisko oli monta vuotta toivonut sitä. Meidän perheessä on ollut se periaate, että lahjat hankitaan.”

”Meitä on yhteensä kahdeksan sisarusta, ja mun sisaruksilla on ihan liikaa lapsia. Niitäkin on kahdeksan. En ole pahemmin enää ostanut lahjoja. Teen jouluna palvelukset, joita systeri tai äiti pyytävät. Käyn esimerkiksi kaupassa, tyhjennän tiskikoneen ja koristelen kuusen.”

”Tänä vuonna on yksi lahjansaaja vähemmän. Isä kuoli ennen viime joulua. Sille täytyy viedä kynttilä.”

2. ”Mulla ei ole ammattikoulutusta, siksi olen työtön. Olen hakenut kouluihin, mutta en ole päässyt. Tein catering-tutkinnon kuuden kuukauden opintojakson, mutta en päässyt jatko-opintoihin. Asun tukiasunnossa, koska tarvitsen apua arjen askareissa. Olen jostakin syystä huono tarttumaan asioihin.”

”Kannatan osallistavia töitä, koska silloin olisi pari tuntia tekemistä. Olen huono keksimään tekemistä. Voisin olla vahtimestarina jossain infopisteellä tai kiskan myyjänä.”

Toivo Koivisto, 68, työttömien aktiivi, tausta pitkäaikaistyöttömänä, alle 1 000 euron eläke, asumismenojen jälkeen käteen jää 500 euroa.

1. ”Joulu on jokavuotinen ongelma. Olen kurkkuani myöten täynnä koko saatanan joulua heti, kun ensimmäinen joululaulu kajahtaa. Ostan elokuvaliput pojille, jotain pientä vaatetta emännälle. Hempeää, aina vääränkokoista ja vääränväristä.”

”Lähetän noin 40 ihmiselle joulukortit. Kortti on jokin itse ottamani luontokuva tai maisema. Kortti maksaa kaksi euroa ja postitus 60 senttiä. Se on joululahja.”

2. ”Osallistava sosiaaliturva on väärä toimenpide, koska se perustuu pakkoon. Työpaikkoja ei ole luotu nykysysteemissäkään. Työttömät haluavat oikeaa työtä ja kunnon palkkaa. He haluavat osaksi työkollektiivia. Työllistetyt ovat vain käymässsä työpaikalla. Sen tietää joka ainoa ja sen huomaa erityisesti joulun aikaan, kun ne unohdetaan kutsua pikkujouluihin.”

”Kahden tunnin duuneja on jo nyt, vaikkapa siwan kassoja, jotka tekevät iltoja ja viikonloppuja, usein opiskelijoita. Ehkä näihin töihin voidaan valikoida ihmisiä, jotka tulevat vielä huonommilla ehdoilla.”

”Viranomaiset eivät kontrolloi työllistettyjen oikeuksia vaan työnantajien oikeuksia. Yksi väärä lause ja olet pulassa. Työnohjaus on heikkoa, ja ihmiset jätetään haahuilemaan. Kukaan ei vahdi, teetkö työtä turvallisesti tai oikein.”

Susanna Kuparinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu