splash_image.jpg

Lähde merille, sulttaani maksaa

Omanin yksinvaltias on antelias pikkudiktaattori, joka rypee rahassa & jakaa sitä muillekin.

Illallisella komeilee harmaa ja karvainen lehmänkieli. Viereisissä pöydissä ruokailevat nuoret venäläiset merimiehet eivät kieltä kavahda. 50-metriseen mastoon kiipeämiseen, kannen kuuraamiseen ja tyttöystävän ikävöimiseen tarvitaan energiaa – eli tattaria ja lihaa joka aterialla.

Olemme venäläisellä Mirillä, yhdellä maailman nopeimmista ja suurimmista purjealuksista. Venäläiset merimiesoppilaat viettävät laivalla kuukausia, minä viikon. Se on Omanin sulttaanin ansiota.

Omanin itsevaltias, sulttaani Qaboos bin Said Al-Said pitää purjehtimisesta.

Kesällä 2013 hän maksoi purjehdusmatkan 63 nuorelle osana Tall Ships Races -purjehdustapahtumaa. Isojen purjelaivojen purjehduskilpailu järjestettiin tänä vuonna Itämerellä, ja Helsinki oli yksi laivojen neljästä etapista. Kisaan osallistui yli sata purjealusta.

Kilpailun järjestää nuorisotyötä tekevä Sail Training International, joka jakaa myös sulttaanin lahjoittamat purjehdusstipendit. 500 euron apurahalla pääsee täysihoitoon ja purjehdusopetukseen valitsemalleen purjelaivalle jollekin purjehduskilpailun etapeista.

Stipendin voi saada kuka tahansa 15–25-vuotias nuori, mutta etusijalla ovat nuoret, jotka eivät ole aikaisemmin purjehtineet.

Merenneidon sijaan sulttaanin oman purjelaivan Shabab Omanin keulaa koristaa huivipäinen ja viiksekäs mies. Kolmimastoinen parkki lipuu heinäkuisena iltana kohti Helsingin Hietaniemeä kannellaan keulakuvansa tapaan pukeutuneita viiksekkäitä miehiä.

Yksi miehistä hyppää maihin ja kiinnittää aluksen köyden Hernesaaren laituriin.

”Sulttaani ei ole mukana”, mies kertoo.

Qaboos bin Said Al-Said ei ole itse asiassa koskaan purjehtinut laivallaan. Shabab Omanilla purjehtivat ainoastaan Omanin merivoimien turbaanipäiset miehet. He purjehtivat ympäri maailmaa levittämässä tietoa maastaan ja soittamassa säkkipilliä satamissa.

Nyt Shabab Oman on viimeisellä matkallaan. Rakenteilla on uusi laiva, jonka miehistöön aiotaan uutuutena ottaa myös naisia.

”Monet muuttavat mielipiteensä Omanista, kun he tutustuvat laivaamme”, kertoo Shabab Omanilla neljä vuotta purjehtinut upseeri Khalifa Mohammed Al-Sa’adi.

”Jokin houkuttelee ihmisiä tulemaan laivaan. Useat tulevat myös käymään Omanissa vain laivan takia.”

Pr-asioita ymmärtävä sulttaani lähetti Shabab Omanin seilaamaan ympäri maailmaa jo 80-luvulla.

Vuonna 2008 sulttaani perusti purjehdusta edistävän Oman Sail -hankkeen, joka järjestää kansainvälisiä kilpailuja ja nuorten purjehduskoulutusta.

”Omanin öljyyn perustuvaa taloutta pyritään uudistamaan monimuotoisemmaksi”, kertoo Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola.

Turismin kasvua on tuettu voimakkaasti jo muutamia vuosia.

”Oman on kaunis ja omaleimainen maa, eikä uskonnollisesti niin jyrkkä ja konservatiivinen kuin naapurimaat. Se on turistille helppo maa oleskella.”

Myös Juusolan työhuoneessa on omanilaisten tuomia esitteitä niin lintubongaus- kuin opiskelumahdollisuuksista Omanissa.

Purjehduksen pr-käyttö selittyy Juusolan mukaan Omanin pitkällä purjehdushistorialla: maasta on purjehdittu jo vuosisatojen ajan esimerkiksi Intiaan ja Itä-Afrikkaan.

Arabian niemimaan kaakkoiskärjessä sijaitseva Oman on köyhä maa useimpiin naapureihinsa verrattuna. Iso osa maan kolmesta miljoonasta asukkaasta elää minimipalkkaa pienemmillä tuloilla, Juusola toteaa.

Maa on kuitenkin modernisoitunut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana, sulttaani Qaboos bin Said Al-Saidin aikakaudella.

”Me rakastamme sulttaaniamme ja luotamme häneen”, toteaa Shabab Omanin upseeri Khalifa Mohammed Al-Sa’adi Tall Ships Races -kisan seuraavassa etapissa Riikan satamassa Latviassa.

Rakkauden tunnustus itsevaltiasta kohtaan on Juusolan mukaan ymmärrettävää.

”Qaboos on Omanin suurin modernisoija. Hän on varsinainen maan isä ja varmasti aidosti pidetty”, Juusola kertoo.

Sulttaani kaappasi vallan 1970-luvulla omalta isältään, joka piti Omania eristyksissä muusta maailmasta. Qaboos bin Said Al-Said uudisti esimerkiksi Omanin tieverkoston, koulutusjärjestelmän ja terveydenhuollon.

”Omanin valtio on pitkälti Qaboosin luoma. Hänellä on voimakas henkilökultti, ja häneen liitetään paljon hyvää”, Juusola kertoo.

Toistaiseksi maan isän lupaus turvatusta elämästä on pitänyt.

”Öljytuloilla eletään, kunnes ne loppuvat”, Juusola toteaa.

Qaboos rakentaa Omanista myös kuvaa ulkopoliittisena rauhanvälittäjänä. Suomessa sulttaani tuli keväällä tunnetuksi Jemenissä kaapattujen suomalaisten Atte ja Leila Kalevan auttajana.

Upporikkaan Said Al-Saidin epäillään maksaneen lunnaat pariskunnan sieppaajille. Edellisen kerran sulttaani maksoi kolmen Jemenissä siepatun ranskalaisen avustustyöntekijän lunnaat vuonna 2011.

”Sulttaani haluaa tehdä ihmiset onnellisiksi. Hänen avustamansa Kalevat vierailivat laivallamme Helsingissä”, Shabab Omanin upseeri Al-Sa’adi kertoo.

Ihan kaikki omanilaiset eivät luonnollisesti ole tyytyväisiä hallitsijansa anteliaisuuteen esimerkiksi purjehdusstipendien suhteen, Al-Sa’adi myöntää.

”Purjehtivat ihmiset ovat ylpeitä sulttaanin apurahoista. Jotkut toiset eivät.”

Tyytymättömyys saattaa olla lisääntymässä. Omanissa kasvaa suuri joukko nuoria, joilla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia eristyneisyyden ajoista. Juusolan mukaan yksi Omanin suurimpia ongelmia on nuorisotyöttömyys.

Vuonna 2011 myös Omanissa järjestettiin mielenosoituksia arabikevään tuoksinassa.

Nuorisotyöttömyyden lisäksi mielenosoittajat arvostelivat hallitusta korruptiosta – eivät kuitenkaan sulttaani Qaboosia.

”Sulttaani on päivänpolitiikan yläpuolella. Sitä kynnystä ei mielenosoituksissakaan ylitetty”, Juusola kertoo.

Sulttaani sai mielenilmaukset loppumaan esimerkiksi vähimmäispalkkaa nostamalla ja lupauksilla parlamentin lainsäädäntövallan lisäämisestä. Juusolan mukaan maassa mennään pikku hiljaa kohti perustuslaillista monarkiaa.

Toistaiseksi tyytymättömät saavat olla tarkkoja sanoistaan. Sananvapautta ei Omanissa Juusolan mukaan ole. Sulttaania ja hallitusta kritisoivia vangitaan, käy ilmi Amnesty Internationalin vuosiraportista.

Jotain kuitenkin tapahtuu pian. Sulttaani Qaboos on nyt yli 70-vuotias, eikä maan isällä ole perillisiä.

”Siirtymävaihe on sekä uhka että mahdollisuus”, Juusola toteaa.

Mari Vaara

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu