Kuuma peruna

Poliittinen kasvi: Viljanviljelyyn tottuneet eurooppalaiset suhtautuivat epäillen uuteen ruokakasviin.

PERUNA SAAPUI EUROOPPAAN espanjalaisten konkistadorien mukana 1500-luvun loppupuolella. Viljanviljelyyn tottuneet eurooppalaiset suhtautuivat epäillen uuteen ruokakasviin.

Poikkeuksen teki Irlanti, jossa köyhät talonpojat huomasivat, että peruna pärjäsi myös huonossa maassa. Irlantilaisten perunainnostus sai englantilaiset huolestumaan. Väestötieteilijä Thomas Malthus varoitteli, että perunalla köyhät pystyivät ruokkimaan suurempia perheitä, mikä taas voisi johtaa alempien yhteiskuntaluokkien hillitsemättömään väestönkasvuun.

Irlantilaisten perunanviljelyllä oli kuin olikin kohtalokkaat seuraukset. Maahan iski perunarutto vuonna 1845. Sato tuhoutui ja joka kahdeksas irlantilainen kuoli nälkään kolmen vuoden aikana. Eloon jääneistä kaikki kynnelle kykenevät muuttivat Yhdysvaltoihin. Pakolaisvirta muutti USA:n väestörakenteen pysyvästi.

Perunanviljelijät pelkäävät edelleen kasvitauteja sekä tuhohyönteisiä, ja niitä pyritään torjumaan sekä myrkyillä että kasvijalostuksen keinoin. Bioteknologiayhtiö Monsanto on kehittänyt tuholaisia kestävän perunan. Lajike on geenimuuntelun avulla saatu tuottamaan myrkkyä, joka tappaa perunaa syövät koloradonkuoriaiset. Monsanton mukaan tuhohyönteisille kohtalokas peruna kelpaa edelleen ihmisravinnoksi, mutta kuluttajat ovat olleet hyvin kriittisiä gm-perunaa kohtaan.

Perunan geenimuuntelua on kritisoitu paljon, sillä geenimuunneltujen elintarvikkeiden terveysvaikutuksia on tutkittu toistaiseksi suhteellisen vähän ja on olemassa riski, että geenimuunnellut kasvit leviävät pelloilta luontoon.

Suomessa ei toistaiseksi viljellä geenimuunneltuja perunoita elintarvikekäyttöön, mutta käynnissä on muutamia gm-perunan kasvihuone- ja laboratoriokokeita. Helsingin yliopistolla on tutkittu geenimuunneltua Y-viruksen kestävää perunaa ja Jokioisilla Boreal Kasvinjalostus Oy kehittää muuntogeenistä perunaa, jolla olisi tavanomaista suurempi tärkkelyspitoisuus. Tällaisesta perunasta hyötyisi tärkkelysteollisuus. Tärkkelystä käyttää Suomessa eniten paperiteollisuus, hienopaperin pinnoitteena.

Elina Mikola

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu