Kuukkeli

Poliittinen eläin: Välillä sanasota kuukkelista on mennyt komiikan puolelle.

Kuukkelin tieteellinen nimi Perisoreus infaustus ruokkii mielikuvitusta. Seurallinen varislintu on tunnettu siitä, että se tulee mielellään tervehtimään nuotiolla tulistelevaa ihmistä ja syö makupaloja vaikka kädestä. Näin kuukkeli käyttäytyy tosin vain pohjoisessa, missä niitä on paljon. Etelä-Suomessa kuukkeli on harvinainen ja syystä tai toisesta suhtautuu myös ihmiseen paljon varovaisemmin.

Kuukkeli on noin 30 senttiä pitkä. Yleissävy on ruskeanharmaa, mutta pyrstön oranssi viuhka välkkyy hienosti lentäessä. Rinnassaankin kuukkelilla on oranssia väriä.

Kuukkeli on sosiaalinen ja pitkäikäinen paikkalintu. Poikaset viihtyvät vanhempien seurassa vuoden ja joskus kuukkelit adoptoivat viereisen reviirin poikasia. Itse osuin kerran Venäjällä todistamaan kuukkelien lentokoulua: kuukkelinpoikaset harjoittelivat lentämistä pienen laakson kuusista alamäkeen päin, ja useampi aikuinen kuukkeli lenteli yllä auttamassa ja ohjaamassa. Kyse oli selvästi kollektiivisesta kasvatuksesta.

Kuukkeli elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Suomessa kuukkeli on alueellisesti uhanalainen Etelä-Suomessa, jossa sen kanta on vähentynyt huolestuttavasti, BirdLifen mukaan ehkä nopeammin kuin minkään muun metsälinnun. Koko maan kuukkelikanta vähentyi kolmasosaan sodanjälkeisten suurten hakkuusavottojen aikana 1940–1970-luvuilla. Pohjoisessa romahdus on sittemmin stabiloitunut, mutta etelässä se jatkuu edelleen. Perämeri–Kainuu-linjalta pohjoiseen lintu on vielä yleinen, mutta sitä eteläisemmät paikalliskannat ovat eristyneitä ja elinympäristöjen heikentymisen uhkaamia.

Kuukkeli elää alueilla, joilla on vielä laajoja, kuusivaltaisia varttuneita tai vanhoja metsiä. Luonnontilaista metsää se ei vaadi, mutta tarvitsee maisematasolla suhteellisen paljon vanhahkoa, naavaista kuusikkoa. Kuukkeli ei uskalla ylittää suuria avohakkuualoja tai muita aukeita alueita. Pirkanmaalla valtionmaiden viimeisistä kuukkelireviireistä on väännetty kättä jo vuosia luonnonsuojelujärjestöjen ja Metsähallituksen kesken.

Metsähallitus on tänäkin talvena hakannut kuukkelin pesimäalueita vedoten siihen, että lintu elää myös talousmetsissä. Toisaalta hakkuut ovat hävittäneet jo monta etelän kuukkelialuetta ja elinvoimaisten kantojen ylläpito käy yhä vaikeammaksi. Vaikka kuukkeli on alueellisesti uhanalainen Etelä-Suomessa ja Euroopassa uhanalainen, ei sen pesimäalueiden hakkuille ole virallisia ohjeita.

Välillä sanasota kuukkelista on mennyt komiikan puolelle. Vuonna 2001 MTK:n Markku Tornberg epäili Pellervo-lehdessä, että joku oli tuonut Hämeestä löytyneelle kuukkelireviirille linnut repussaan voidakseen vaatia alueen suojelua. Kuukkeliharrastajien ja -tutkijoiden tapa ruokkia kuukkeleita talilla sai liikkeelle juorun talipallolla suojelua levittävistä aktivisteista.

Kirjoittaja on Greenpeacen työntekijä.

Sini Harkki

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu