Kunniaa suojellaan valikoiden

Kunnianloukkaustapausten sattumanvarainen käsittely syö ihmisten yhdervertaisuutta lain edessä.

Kunnianloukkauksista tehdään yhä paljon rikosilmoituksia, mutta oikeuteen tapaukset päätyvät enää harvoin.

Viime vuonna kunnian perään kysyttiin lähes 1 500 rikosilmoituksella, mutta tuomareiden tutkittavaksi niistä päätyi vain joka kymmenes.

Kaksi kolmasosaa ilmoituksista jätettiin kokonaan tutkimatta. Yleensä perusteluissa vedottiin loukkauksen vähäisyyteen tai selvittämisen vaikeuteen.

Oikeuskäytäntö on tiukentunut huomattavasti viime vuosina, mikä johtuu siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut Suomelle 17 tuomiota sananvapauden loukkaamisesta.

Nykyään syyttäjän on pystyttävä todistamaan, että esitetty väite on perätön. Aiemmin syytetty joutui usein todistamaan itsensä syyttömäksi, mikä on vastoin oikeudenkäynnin perusperiaatteita.

Vielä kymmenen vuotta sitten kunnianloukkaussyytteen perusteeksi riitti Suomessa se, että joku tunsi itsensä loukatuksi. Kritiikin ja loukkaamisen välille vedettiin yhtäläisyysmerkit, ja siksi Suomella on EIT:n sananvapaustuomioita enemmän kuin muilla Pohjoismailla yhteensä.

Tuomioistuimista ovat karsiutuneet erityisesti tiedotusvälineisiin kohdistuneet kunnianloukkausjutut. Se on iso helpotus toimittajille, joita on nykyään paljon aiempaa vaikeampaa painostaa uhkailemalla kunnianloukkaussyytteillä.

Asialla on kääntöpuolensa: oikeuskäytäntö on muuttunut täysin sattumanvaraiseksi. Menneenä keväänä seuraavissa kolmessa samantapaisessa jutussa annettiin kolme täysin erilaista ratkaisua.

AKT:n työpaikkakiusaamista koskeneessa oikeuskäsittelyssä liiton entinen puheenjohtaja Timo Räty väitti Hilkka Ahteen halunneen seksisuhdetta hänen kanssaan. Suuttunut Ahde jätti rikosilmoituksen, ja asiassa tehtiin laaja esitutkinta, jossa kuultiin lukuisia todistajia.

Syyttäjä päätti huhtikuussa olla syyttämättä ja totesi, ettei asiassa voi päätellä totuutta suuntaan eikä toiseen. Sana sanaa vastaan -tilanteessa sivullinen ei voi tietää, mikä on totta.

Tampereen käräjäoikeus puolestaan tuomitsi toukokuussa 120 päiväsakkoon ja viralta pantavaksi ylikonstaapelin, joka oli pariin otteeseen arvellut kahdella naiskonstaapelilla olevan seksisuhde.

Juttuun toi lisäpainoa se, että ylikonstaapeli oli esitutkinnan aikana yrittänyt suostutella muita poliiseja olemaan muistamatta hänen puheitaan. Pääosin kovat sakot ja viranmenetys tulivat kuitenkin seksipuheista.

Varsin toisenlaisen ratkaisun kanteluunsa sai turkulainen vakuutusjuristi Niina Berg. Häntä vastaan on vuosien ajan käyty internetissä systemaattista lokakampanjaa, koska hän on kritisoinut blogissaan voimakkaasti poliisien ja syyttäjien toimintaa Anneli Auer -jutussa.

Herjan mukaan Berg opiskeli juristiksi Hämeenlinnan naisvankilassa, jossa hän istui pitkää tuomiota hoitolapsensa raiskaamisesta. Väitettä on viljelty lukuisilla nettisivuilla, muun muassa Iltalehden keskustelupalstalla.

Lopulta neljän lapsen äiti kyllästyi ja teki rikosilmoituksen. Turkulainen kihlakunnansyyttäjä päätti maaliskuussa poliisin esityksestä, ettei asiasta tehdä esitutkintaa. Hän katsoi, että kyseessä on ”kuitenkin kokonaisuutena arvostellen vähäinen teko”.

Saatuaan kieltävän päätöksen Berg valitti valtakunnansyyttäjänvirastoon, joka päätti, ettei aihetta esitutkinnan määräämiseen ole.

Edellä kuvailtujen kolmen samankaltaisen tapauksen perusteella vaikuttaa siltä, että väite seksisuhteesta voi johtaa kovaan tuomioon, mutta pedofiiliksi ihmistä saa väittää ilman seuraamuksia.

Mikko Niskasaari

Kommentoi Facebookissa
Lumme Energia
Provinssirock 2018