Kummat petikaverit

Oksana Tšelyševa seurasi 23. maaliskuuta järjestettyä mielenosoitusta, jolla vastustettiin WSOY:n julkaisemaa Kaiken takana oli pelko -artikkelikokoelmaa.

Kun saavuin Sanomatalon aulaan maanantai-iltapäivänä, se oli täynnä ihmisiä. Kaikki eivät olleet saapuneet osoittamaan mieltä: kaupat olivat auki, alakerran kahvilassa lounastettiin. Näin ovella vain yhden poliisiauton”, Oksana Tšelyševa kirjoittaa Voiman verkkolehdessä Fifissä. Hän seurasi 23. maaliskuuta järjestettyä mielenosoitusta, jolla vastustettiin WSOY:n julkaisemaa Kaiken takana oli pelko -artikkelikokoelmaa.

Koolla oli monenkirjava joukko. Viidentoista Venäjän hallitusta tukevan putinilaisen Naši-liikkeen jäsenen, Suomen islamilaisen puolueen ja pseudopamfletisti Johan Bäckmanin lisäksi mielenosoitukseen osallistui virovenäläisen Yövartio-liikkeen jäseniä.

Tšelyševan mielestä yövartiolaiset tekevät suuren virheen liittoutuessaan Naši-nuorten kanssa.

”Erityisesti ihmettelin sitä, mikä yhdistää Helsinkiin saapuneita vironvenäläisiä mielenosoittajia ja Bäckmania. Olisi tietenkin virhe väittää, ettei venäjänkielisten tilanne Virossa ja Latviassa olisi vaikea – mutta mitä voitetaan liittoutumalla henkilön kanssa, joka keskittyy puolustamaan Vladimir Putinia kaikelta kritiikiltä syyttämällä vastapuolta fasisteiksi?” Tšelyševa kysyy.

Tšelyševa haastatteli paikalla olleita Yövartio-ryhmän jäseniä, jotka sanoivat ettei heillä ei ole mitään tekemistä našistien ja heidän tavoitteidensa kanssa. He sanoivat tulleensa Helsinkiin vain puhuakseen Viron venäjänkielisten ongelmista.

”Minun isoisäni murhasi virolainen, joka oli Hitlerin puolella”, kertoi Tšelyševan haastattelema Sarkis Tatevosjan. ”Mutta hänen perheensä pelasti toinen virolainen.”

Siinä missä Bäckmanin väki kiistää tarinat 1940-luvun kyydityksistä, osa yövartiolaisista haluaisi mieluummin, että niistä puhuttaisiin enemmän. Stalinin jalkoihin ei jäänyt vain vironkielisiä.

”Minun perheeni on elänyt Virossa neljänsadan vuoden ajan”, nuori yövartiolaisnainen kertoi.

”Kyllä, virolaisia pakkokyyditettiin maasta karjavaunuissa. Samaan aikaan kuitenkin isoisäni kaltaisia ihmisiä – hän oli vanhauskoinen venäläiskauppias – ammuttiin sisäasiainkansankomissariaatin kellareissa. Saman kohtalon kokivat vanhat emigrantit. Miksei heistä puhuta?”

Tšelyševan reportaasi kokonaisuudessaan Fifissä. Kirjoittaja on Suomessa asuva venäläinen toimittaja ja PEN-järjestön turvakaupunkikirjailija. Fifissä myös Kadri Tapersonin kirjoitus Kyyditettyjen kansa sekä Ville Ropposen artikkeli Pieni spektaakkeli Venäjältä.

Voima

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu