Kuka pamputti Brasiliassa, Stora Enso?

Valtaajat istuttivat Tarumãn plantaasin eukalyptuspuiden tilalle paikallisia taimia. Häätökäsky tuli jo samana iltana. Sen antoi kuvernööri, jonka vaalikampanjaa Stora Enso rahoitti. Kuvareportaasi Voiman netin avaussivulla.

Maaliskuun alussa 900 brasilialaista maatyöläisnaista tarttui toimeen Stora Enson selluplantaasilla. Naiset valtasivat Tarumãn plantaasin, jolla metsäyhtiö kasvattaa eukalyptuspuita tyydyttämään sellutehtaiden loputonta nälkää, ja ryhtyivät kaatamaan puita. Tilalle valtaajat istuttivat alueen omia taimia.

Päivän työn jälkeen sotilaspoliisit saapuivat Tarumãan. Kumiluodit ja räjähteet saattoivat mielenosoittajat pois tilalta. Naisia hakattiin, potkittiin ja uhkailtiin aseilla; pidätetyt eivät saaneet syödä, juoda tai ruokkia lapsiaan. Metsäyhtiön mukaan 69 valtaajaa haavoittui. Voima julkaisi tapahtuneesta verkossa naistenpäivän erikoisliitteen.

Viikkoa myöhemmin Stora Enso pahoitteli tapahtumien väkivaltaista käännettä Suomen tietotoimistolle. Brasiliaan asti anteeksipyynnöt eivät kuuluneet. Stora Enso ei myöskään pahoitellut Brasilian maalakien rikkomista tai pampan luonnonympäristön korvaamista kymmenientuhansien hehtaarien eukalyptusplantaaseilla.

Sitäkään Stora Enso ei pahoitellut, että se haalii itselleen valtaa Brasilian sisäpolitiikassa. Rio Grande do Sulin osavaltion nykyinen kuvernööri Yeda Crusius sai yhteensä lähes 200 000 euron arvosta kampanjarahoitusta Stora Ensolta ja kahdelta muulta selluyhtiöltä. Juuri Crusius antoi sotilaspoliisille käskyn häätää Tarumãn valtaajat. Paperiyhtiöiden poliittinen valta näkyy myös liittovaltion tasolla: senaatti ja parlamentti käsittelevät parhaillaan lakiehdotusta, joka laajentaisi ulkomaalaisten yhtiöiden maanosto-oikeuksia.

Yhtiön yhteiskuntavastuujohtaja Eija Pitkänen, miksi Stora Enso käyttää bulvaaniyrityksiä ostaakseen maata alueelta, jolla ulkomaalaisten yritysten ei lain mukaan tulisi toimia lainkaan?

“Meillä on lupaprosessi kesken. Olemme tehneet osavaltion viranomaisten kanssa tällaisen sopimuksen, että maat ovat prosessin ajan brasilialaisen yhtiön nimissä ja siirtyvät sitten Stora Enson nimiin.”

Bulvaaniostojen myötä kahdesta Stora Enson paikallisesta johtajasta on tullut Rio Grande do Sulin osavaltion suurimmat maanomistajat. Samalla alueella on pulaa viljelysmaasta. Miten tilanne vaikuttaa Brasilian maareformin etenemiseen?

“Plantaasien perustamisen yhteydessä tehdään tarkka maankäyttösuunnitelma: tutkitaan maankäytön historia, maanomistussuhteet ja se, käyttävätkö alkuperäiskansat aluetta. Plantaaseina on 5 000 hehtaaria ja omistuksia yhteensä 45 000 hehtaaria, joten ei Stora Enso sentään koko osavaltiota omista.”

Mitä Tarumãssa tapahtui?

“Olimme ilmoittaneet viranomaisille, että emme halua väkivaltaa, mutta sitten kävi miten kävi. Stora Enso on sitä pahoitellut. Olemme jälkikäteen puhuneet tästä kuvernöörin kanssa, mutta on muistettava, että yksittäinen henkilö tai yhtiö ei voi vaikuttaa poliisin toimintaan.”

Kuvareportaasi ”900 puutarhurinaista kapinoi” Voiman netin avaussivulla. Pääset suoraan reportaasiin klikkaamalla tästä: www.voima.fi/tiedostot/Voimaextrabrasilia.pdf

Hanna Nikkanen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu