Kuinka sosialisoida Suomi viikossa

Onnellisuudesta ja tasa-arvosta tulee keskuspankin seuraamista taloudellisista indikaattoreista keskeisin.

Eduskunta voisi siirtää Suomen sosialismiin viikossa! Siirtyminen olisi mahdollista normaalia lainsäädäntötietä ja omistusoikeutta rikkomatta. Seuraavassa kerron, miten se tapahtuisi: vaaditaan vain eduskunnan ehdoton enemmistö eli 101 kansanedustajaa.

Ensimmäinen este sosialistisen Suomen tiellä on itsenäisen rahan puuttuminen. Pääomien hallinnan siirtäminen markkinavoimilta valtiolle edellyttää itsenäistä rahapolitiikkaa. Eurosta on päästävä eroon.

Aluksi avustajat luonnostelevat hallituksen esityksen, jossa kaikki valtiolle maksettavat verot ja veroluontoiset maksut säädetään maksettavaksi vain Suomen markkoina. Samalla säädetään laki, joka velvoittaa Suomen Pankin laskemaan liikkeelle markan ja vaihtamaan euroja markoiksi joustavalla kurssilla.

Nyt lähes jokainen suomalainen tarvitsee markkoja. Palkat ja muut sopimuksiin perustuvat saamiset tulevat edelleen euroina, mutta osa näistä euroista on muutettava markoiksi verojen maksua varten. Arvonlisäverotilitykset pakottavat kaupat muuttamaan osan myyntituloina saamistaan euroista markoiksi.

Laki markkaan palaamiseksi voidaan säätää kahdessa päivässä. Kestää vuosia ennen kuin kaikki euromääräiset sopimukset on neuvoteltu uudestaan markkapohjaisiksi, mutta käytännössä markka syrjäyttää euron muutamassa kuukaudessa. Euron käyttö on edelleen mahdollista, mutta yhtä hankalaa kuin dollarin käyttö nykyään lähikaupassa.

Itsenäisen rahan saamisen jälkeen pitää säätää laki, jossa Suomen Pankille annetaan oikeus päättää jokaisesta yli tuhannen dollarin pääomasiirrosta Suomen ja muiden maiden välillä. Pääomien liikkuvuus tulee siis luvanvaraiseksi.

Tässä kohdin Suomen on erottava Euroopan unionista, sillä pääomien liikkuvuuden vapaus on kirjattu EU:n peruskirjaan. Ero onnistuu lyhyellä – eduskunnan enemmistön hyväksymällä – kirjeellä: “Arvoisa Euroopan unionin komissio. Suomi eroaa täten Euroopan unionin jäsenyydestä välittömästi. Kunnioittavin terveisin, Suomen eduskunta”

Nyt Suomella on oma raha ja pääomaliikkeet edellyttävät Suomen Pankin hyväksyntää. Eduskunta asettaa Suomen Pankille työelimen, jonka tehtävänä on käsitellä yksityiskohtaisesti kaikki pääomaliikkeet Suomen ja muiden välillä siten, että pääomaliikkeet edustavat eduskunnan – ja siten Suomen kansan – tahtoa. Ei siis enää osinkovirtoja paratiisisaarille, ei enää investointeja kasvaviin talouksiin kotimaisten työpaikkojen kustannuksella!

Kun EU:n kahleista on päästy, voi Suomi asettaa tullit tuotteille, joiden tuonti uhkaa kotimaista työllisyyttä. Investointitavaroiden vienti tulee luvanvaraiseksi ja kotimaisen tuotannon turvaaminen muurataan tuonnin sääntelyn peruskiveksi.

Kolmessa päivässä Suomi on saanut oman rahan, tullit ja pääoman vientisääntelyn. Kuinka markkinat tähän reagoivat?

Pääomapako pysähtyy sääntelyn voimaantuloon. Epäluottamus lainansaajien maksukykyä kohtaan nostaa korot päivässä pilviin. Kotitalouksien asuntoluotot kallistuvat ja niiden maksuvaikeudet ovat välitön ongelma pankkisektorille.

Pankit ajautuvat pankkikriisiin. Tätä ennakoiden enemmistöhallitus antaa esityksen, jonka mukaan pankit saavat Suomen Pankilta pääomaa vain osakkeitaan vastaan. Koska pankkien on päivittäin saatava rahaa keskuspankista, ja koska niiden oma pääoma hupenee luottotappioihin, päätyvät pankit muutamassa kuukaudessa valtion omistukseen.

Pankkien asuntoluottoasiakkaat muodostavat useiden satojen tuhansien luottotappioasiakkaiden ongelmavyyhdin. Velkojen vakuutena olevat asunnot kuuluvat nyt käytännössä valtiolle – kuten pankitkin!

Hallitus päättää armahtaa asuntovelallisia ja maksaa ongelmaluottoasiakkaiden velat setelirahoituksella. Kotitalouksien velat pyyhitään siis pois. Tämän seurauksena inflaatio pääsee valloilleen, mutta velkojen pyyhkimisen jälkeen paluu kultakantaan hillitsee inflaation maltilliseksi muutamassa vuodessa.

Varallisuusarvot muuttuvat rajusti. Tuontitavarat kallistuvat paljon, asuntojen hinnat romahtavat, eikä uusiin autoihin ole monella varaa. Tämä on kuitenkin vain laskennallinen muutos; samat asunnot ovat edelleen olemassa, ihmisillä on sama tietotaito ja autokantakin ikääntyy hitaasti.

Suurin muutos on suomalaisten tuotteiden markkinoiden supistuminen. Ennen uuden hallituksen aikaa Suomi vei tuotannostaan melkein 40 prosenttia. Nyt nämä markkinat ovat supistuneet Suomen osalta olemattomiin, sillä yritysten halu toimia Suomessa on pääomansiirtorajoitusten takia olennaisesti heikentynyt.

Materiaalinen elintaso laskee selvästi. Tuontitavaroihin ei monella enää ole varaa. Samalla kuitenkin talous on kansan käsissä. Jokaiselle voidaan tarjota työtä, työaikaa lyhentää, kulttuurille ja tieteelle antaa kansan – ei markkinoiden – haluama arvo ja yksilön mahdollisuudet onnistua yhteiskunnassa eivät enää riipu markkinavoimien haluista.

Välittömän sokin jälkeen ruuan ja vaatteiden tuotannossa saavutetaan omavaraisuus. Metsistä voidaan tuottaa ympäristöystävällistä polttoainetta ja vientituotteeksi paperia. Materiaalisen elintason rinnalle nostetaan uusia kansantalouden mittareita: onnellisuudesta ja tasa-arvosta tulee keskuspankin seuraamista taloudellisista indikaattoreista keskeisin.

Työajan lyhentyminen, kiireen väheneminen ja kulutuskulttuuriin pysähtyminen parantavat suomalaisten elämänlaatua välittömästi.

Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007.

www.valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp

Markus Bunders

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu