Kremlin Napoleon

Nomenklatuura voi hyvin Venäjällä.

Venäjän nomenklatuuraa voi hyvin verrata aatelistoon – vaikka sen etuoikeudet eivät ole perinnöllisiä, ne ovat elinikäisiä. Stalinin aikana nomenklatuuran edustaja saattoi helposti tulla ammutuksi tai päätyä vankileireille, mutta joutui aniharvoin alennetuksi työläiseksi kolhoosiin tai tehtaaseen.
Mutta miksi nomenklatuura on Venäjällä vallassa vielä 20 vuotta Neuvostojärjestelmän kaatumisen jälkeen?

Miksi Venäjällä ei tapahdu porvarillista vallankumousta, joka pistäisi pystyyn länsimaalaistyylisen kapitalismin, missä menestys perustuu siihen kuinka paljon saat itse vedettyä rahaa välistä, eikä siihen mikä oli joskus asemasi Komsomolissa?

Dogmaattisen marxilaisuuden mukaan ei tietenkään ole mahdollista, että hallitseva luokka voisi olla joku muu kuin tuotantovälineitä hallitseva luokka. Mutta Marx itse ei ollut dogmaattinen marxilainen, hän ymmärsi että käytännössä eturyhmien dynamiikka voi olla paljon monimutkaisempi.

Se Venäjän porvariston osa, joka ei ole tiiviisti sidoksissa nomenklatuuraan, haluaisi ilman muuta siirtyä länsimaalaistyyliseen kapitalismiin. Mutta nykyisellä järjestelmällä on yksi valtti, joka pitää kapitalistit kurissa – mahdollisuus tarpeen vaatiessa tutkia 1990-luvun yksityistämisen väärinkäytökset.

Vaikka Putinin ohjelma on alusta asti perustunut pesäeron tekemiseen ryöstökapitalistiseen 1990-lukuun, hän on myös alusta asti julkisesti luvannut, ettei yksityistämisprosessia uudelleenarvioida – ja Medvedev on jatkanut samalla linjalla.

Poikkeuksiin ovat antaneet aihetta vain erityisen painavat poliittiset syyt, kuten silloin kun piti laittaa Jukosin luukku kiinni.
Kapitalistit tietävät, että nykyisen status quon kaatuminen voisi johtaa ikäviin kysymyksiin siitä, miten he itse asiassa loivatkaan alkupääomansa 1990-luvulla, ja tätä kukaan heistä ei toivo.

Ja samoin kuin nomenklatuuran valta on kapitalistien turva työväestöltä, työväestö tukee nomenklatuuraa estääkseen paluun 1990-luvuun villiin kapitalismiin.

Jos valinta on nykyisten vallanpitäjien ja oligarkkien välillä, kansan valtaenemmistö valitsee ilman muuta nomenklatuuran.

Putinin-Medvedevin akselilla on vallalleen edes muodollinen oikeutus (jossa vilpin osuus on ehkä 20 prosenttia), siinä missä oligarkit vain sattuivat olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan silloin, kuin järjestelmän silmä vältti sen yrittäessä pelastaa itsensä totaaliselta romahtamiselta.
Veli Itäläinen

Veli Itäläisen laaja analyysi Venäjän nomenklatuurasta kokonaisuudessaan sekä aiemmat Venäjä-artikkelit Fifin Kirjeenvaihtajat-blogissa.

Veli Itäläinen

Kommentoi Facebookissa
Provinssirock 2018
Route Couture