Köyhien maiden uraanikylpy

Kansalaisvaikuttaminen törmää uraanikaivostoiminnan vaikutusten kehnoon tiedotukseen Intiassa ja Itä-Afrikassa. Myös Suomessa ihmiset pelkäävät ympäristönsä ja elinkeinojensa puolesta.

Jouluaattona 24.12.2006 Jadugodassa, Biharin pohjoisosassa Intiassa uraanijätettä kuljettava putki halkesi Dungridinhin kylässä. Uraanijäte valui läheiseen puroon. Kyläläiset ilmoittivat Intian valtionyritykselle Uranium Corporation of India Limitedille (UCIL) onnettomuudesta, sillä hälytysjärjestelmää ei joko ollut tai se ei toiminut. Yhdeksän tunnin kuluttua putki korjattiin, mutta pahin oli jo tapahtunut.

Uraanijätettä oli kulkeutunut puroon, jossa ihmiset peseytyvät ja pesevät vaatteensakin. Hindistan-lehden mukaan puro oli muuttunut likaisen jähmeäksi uraanijätteen takia.

Ihmiset elävät alueella uuranikaivausten armoilla. Aikaisemmin kesäkuussa BBC:n uutisraportissa oli kerrottu naisten keskenmenoista ja kymmenistä kehitysvammaisina syntyneistä vauvoista. Syykin näytti selvältä: ihmiset ottavat vetensä joesta tai kaivoista, jotka ovat uraanijätevesialtaan lähistöllä.

Missään uraanijätevesialtaan lähistöllä ei ole varoitusmerkkejä. Toisaalta asukkailla ei ehkä olisi mahdollisuuttakaan saada puhdasta vettä.

Aikanaan Jadugoda oli vehreä vuoristoinen alue, jossa oli vettä ja ihmiset viljelivät maata kulttuurinsa mukaisesti. Ensin uraaniyritys UCIL sai maita haltuunsa ja työllisti osan ihmisistä kaivosalueellaan. Sinne rakennettiin kolme jätevesiallasta, jonne uraanikaivosten jäte varastoidaan. Uraanikaivauksilta jäte johdetaan altaille putkia pitkin. Jätevesiallas sekä jäteputki ovat onnettomuusalttiita eivätkä ihmiset tiedä uraanin käytöstä.

Malawissa, Itä-Afrikassa ollaan vasta aloittamassa uraanikaivoshanketta. Onnettomuuden sattuessa tilanne voi olla vieläkin surkeampi kuin Intiassa.

Malawissa sijaitsee yksi Afrikan suurimmista järvistä, Malawi-järvi. Maisema koostuu luonnonmetsistä, soista, kuivemmista alankoalueista ja vuoristosta, ja siellä kulkee myös jokia.

YK:n Malawi-ohjelman mukaan malawilaisten tapakulttuuriin perustuvat kollektiiviset maaoikeudet ovat alueen kehityksen este, koska ne estävät maan myymisen ja yksityistämisen. Maapolitiikan muutokset lisäävät yritysten mahdollisuuksia saada maata haltuunsa.

Vuonna 2006 australialainen Paladin (Afrikka) Ltd sai Malawin hallitukselta luvan tutkia, löytyykö Karongin piirikunnassa uraania. Yritys löysi uraania Kayerekelan alueelta ja teki ympäristövaikutusten arvion.

Helmikuussa 2007 Malawin hallitus antoi luvan kaivauksille ja yritys suunnittelee aloittavansa uraanikaivaukset. Nyasa Timesin mukaan hallitus rohkaiseekin yrityksiä uraaninetsintään pitäen Kayerekelaa hyvänä investointialueena.

Malawilainen kansalaisjärjestö Citizens for Justice (CFJ) kertoo, että uraanikaivosalue sijaitsee lähellä jokea, joka virtaa suoraan Malawi-järveen. Paikalliset käyttävät virran alajuoksun vettä arkipäivän askareissaan, samoin kuin järven vettä.

Koska Malawissa ei ole paikallista asiantuntemusta uraanikaivoksia tai uraanijätettä koskevissa kysymyksissä, yhtiö palkannee vain uraanikaivoksen likaisen kaivostyön tekijät paikallisesta väestöstä.

Uraanialueella jo tehdyt tutkimustoimet ovat suututtaneet paikallisia päälliköitä, koska tutkimuksia on tehty pyhillä paikoilla. Ihmisiä ei ole kuultu eikä tarpeellisella tavalla informoitu. Järjestön mukaan yhtiö antaa paikallisille päälliköille erilaisia maksuja ja lupauksia. Tämä rapauttaa paikallista päätöksentekojärjestelmää.

Viisi malawilaista kansalaisjärjestöä on tehnyt vaatimuksen, ettei uraanikaivauksia aloiteta Malawissa. Vastustaessaan uraanikaivosvaltausta kansalaisjärjestöt ovat joutuneet poliisin hampaisiin.

Köyhissä maissa kuten Intiassa ja Malawissa paikallisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa suuriin yrityksiin ja omiin hallituksiinsa ovat vähäiset. Heikko infrastruktuuri ja huono tiedonvälitys ovat todellisia uhkia.

Suomessa kansalaisliikkeet ovat toistaiseksi onnistuneet vastustamaan uraanivaltausluvan antamista ranskalaiselle Cogema-yritykselle Etelä-Suomessa. Cogema sai luvan uraanivaltauksiin Enon alueella Pohjois-Karjalassa. Namura Finland Oy:lle annettiin vuoden alussa lupa uraanivaltauksiin Kuusamossa. Sallan alueella Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii luvattomien uraaniporausten selvittämistä sekä uraanivaltauslupien epäämistä Oulangan kansallispuistossa tai sen lähistöllä.

Kansalaisvaikuttaminen ja uraanikaivokset Etelässä ja Suomessa -tapahtuma Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla 26.4.2007. Kello 12–16 elokuvia ja seminaari kello 16–20.

Anu Lounela

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu