splash_image.jpg

Kovan linjan zeniä

Burmassa & Sri Lankassa mellastavat munkit lietsovat vihaa & väkivaltaa.

Viime kuukausina Länsi-Burmasta on kantautunut uutisia rohingya-muslimivähemmistöihin kohdistuneista väkivaltaisuuksista. Rohingyat ovat tukalassa asemassa, sillä he ovat hyljeksittyjä sekä buddhalaisten kansoittamassa Burmassa että muslimienemmistöisessä Bangladeshissa.

Väkivaltaisuuksissa on kuollut satoja rohingya-kansaan kuuluvia, ja kymmenettuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa. Ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan väkivallanteot ovat olleet poikkeuksellisen raakoja ja kohdistuneet myös naisiin ja lapsiin.

Buddhalainen terrori on uusi ja hämmentävä ilmiö. Buddhalaisuus on totuttu näkemään harvinaisena esimerkkinä uskonnosta, jonka varjolla ei käydä sotia.

Burmassa tilanne buddhalais- ja muslimiväestön välillä on ollut jännittynyt jo vuosikymmeniä, ja kun sotilasjuntan tiukka poliittinen sensuuri hölleni, rasistiset radikaaliliikkeet nostivat päätään.

Burman toiseksi suurimmassa kaupungissa Mandalayssa luostaria johtava Ashin Wirathu johtaa merkittävintä, 969-nimistä liikettä. Burman bin Ladeniksi tituleerattu Wirathu yllyttää kannattajiaan ”taistelemaan muslimivihollista vastaan” ja ”suojelemaan rotuaan”.

Hän myös ajaa Burmaan lainsäädäntöä, joka muuttaisi muslimien ja buddhalaisten välisen avioliiton luvanvaraiseksi.

Wirathun asema mielipidejohtajana on merkittävä. Luostarin munkit ovat alkaneet tuottaa poliittista materiaalia: dvd-julkaisuja, pamfletteja ja videoklippejä, jotka leviävät sosiaalisessa mediassa.

Länsimaisille toimittajille Wirathu vakuuttaa rauhanomaisuuttaan ja väittää muslimien olevan väkivaltaisuuksien takana.

Buddhalainen populistiliike on hiljattain saanut jalansijaa myös pitkästä ja verisestä sisällissodasta toipuvassa Sri Lankassa.

Kovan linjan buddhalaisten johdossa on niin ikään munkkina toimiva Galagoda Atte Gnanasara, joka on tunnettu tulisena muslimivastaisena saarnaajana. Hänen johtamansa Bodu Bala Sena -liike kampanjoi halal-lihan ja huntujen kieltämiseksi.

Sri Lankassa kuolonuhreilta on toistaiseksi vältytty, mutta aggressiot muslimivähemmistöjä kohtaan ovat kasvaneet viimeaikaisten mustamaalauskampanjoiden vuoksi.

Muslimien on muun muassa väitetty myyvän liikkeissään buddhalaisnaisille alusvaatteita, jotka on käsitelty hedelmättömyyttä aiheuttavilla kemikaaleilla.

Yhteistä Gnanasaran ja Wirathun liikkeille on sovinistisilla teemoilla ratsastaminen. Pääosin miehistä koostuvat kannattajaryhmät väittävät suojelevansa maansa naisia ulkomaalaisilta barbaareilta.

Sekä Burmassa että Sri Lankassa aggressioiden taustalla on tietysti myös taloudellisia tekijöitä.

Muslimivähemmistöt omistavat kauppoja sekä maata ja tulevat muutenkin keskimäärin paremmin toimeen kuin buddhalainen väestönosa. Wirathu onkin kehottanut kannattajiaan boikotoimaan muslimien omistamia kauppoja.

Ei liene sattumaa, että väkijoukkojen hyökkäykset ovat usein kohdistuneet ensimmäisenä juuri muslimien omistamiin kauppoihin.

Syksyllä 2013 kymmeniin kuolonuhreihin ja laajalle levinneeseen ryöstö- ja tuhopolttoaaltoon johtanut mellakka alkoi riidasta muslimin omistamassa kultakaupassa.

Wirathu ja Gnanasara tapasivat vastikään Burmassa ja ovat nyt yhdistämässä voimiaan yhteisten tavoitteidensa ajamiseksi.

Burmaan ja Sri Lankaan on muodostunut uskontoa keppihevosena käyttävä radikaali-
liike, joka käyttää hyväkseen ajan hengelle tyypillistä muukalaisvihamielistä ilmapiiriä.

Poikkeuksellista on se, että nationalististen liikkeiden kärjessä toimivat väkivallattomuuteen ja äärimmäisyyksien välttämiseen sitoutuneet munkkiyhteisöt.

Munkkien sijasta Wirathu ja Gnanasara muistuttavatkin enemmän populistipoliitikkoja. Youtubessa julkaistussa saarnassa Wirathu ohjeistaa kannattajiaan: ”Mitä tahansa teetkin, tee se nationalistina.”

Otto Kronqvist

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu