Koti etsintään

Suomessa viranomaiset saavat tehdä kotietsintöjä ilman etukäten pyydettyä lupaa.

Suomessa tehdään joka päivä noin 40 kotietsintää. Se tuntuu paljolta maassa, jossa on reilut viisi miljoonaa asukasta. Eräs etsinnöistä tehtiin kotiini heinäkuussa 2009. Perusteena oli epäily laittoman maahantulon järjestämisestä.

Olin auttanut suojelun tarpeessa olevaa tšetšeeniperhettä ostamalla heille lentoliput Suomeen.

Valitin kotietsinnästä asianajajani Markku Fredmanin avustuksella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT antoi tuomionsa 15. helmikuuta minun ja erään toisen suomalaisen kotietsinnästä valittaneen tapauksissa. EIT:n mukaan kotiini ja tuon toisen henkilön työpaikalle tehdyt etsinnät rikkoivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattua oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Suomi tuomittiin korvauksiin.

Suomessa esitutkintaviranomaiset – poliisi, tulli ja rajavartiolaitos – voivat tehdä kotietsintöjä ja takavarikoita ilman etukäteen pyydettyä lupaa.
EIT totesi, että Suomessa ei ole mahdollista saada jälkikäteen tehokkaasti tutkituksi tuomioistuimessa sitä, oliko päätös kotietsinnästä ja sen suoritustavasta perusteltu.

Siksi meiltä EIT:hen valittaneilta oli riistetty vähimmäissuoja, johon demokraattisen yhteiskunnan jäsenet ovat laillisuusperiaatteen mukaisesti oikeutettuja.
Suomen kotietsintää koskeva laki on siis Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Eduskunta käsittelee parhaillaan isoa, rikostutkintaa koskevaa lakipakettia, jota EIT:n tuomioiden myötä joudutaan pikaisesti muuttamaan. Asianajaja Fredmanin mukaan lakiin pitää kirjata nykyistä tiukemmat kriteerit etsinnälle, muuten tuomarin on vaikea puuttua asioihin jälkikäteen. Nykyisessä ja hallituksen esittämässä laissa kriteerinä on vain se, että poliisi epäilee rikosta ja olettaa, että kotietsinnästä olisi hyötyä.

Yksikään tuomari tuskin voisi sanoa, ettei poliisin olisi pitänyt epäillä eikä olettaa.

Oikeusministeri Tuija Braxin mielestä riittää, että kotietsinnän laillisuus voidaan jälkikäteen viedä tuomioistuimen arvioitavaksi.

En ole ihan varma tuosta. 14 000 kotietsintää joka vuosi. Etsintöjä tehdään varmasti paljon ”varmuuden vuoksi” ja sellaistenkin ihmisten koteihin, jotka eivät ole rikollisia. Se, kun useampi vieras jässikkä marssii lupaa kysymättä kotiin, penkoo paikat läpikotaisin, takavarikoi tietokoneen, kännykän ja muuta tavaraa, jättää pitkäksi aikaa jäljet ”vapaan” yhteiskunnan kansalaiseen.

Omalla kohdallani rikosepäilykynnys oli hyvin alhainen, totesi EIT. Jäin miettimään, olisivatko rajavartiolaitoksen tutkijat rynnänneet iltamyöhällä kotiini, ellei Suomessa haluttaisi tulkita tietynlainen humanitaarinen toiminta rikolliseksi.

”Rikokseni” on syyteharkinnassa. Tšetšeeniperhe odottaa yhä turvapaikkapäätöstä.

Anu Harju

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu