Kolmen kulissin Honduras

Hondurasissa vallitsee monen kulissin diktatuuri.

Helsingin yliopiston filosofian laitoksen johtaja, Suomen Pakolaisavun puheenjohtaja Thomas Wallgren matkusti heinä-elokuun vaihteessa Hondurasiin kansainvälisen tarkkailijaryhmän jäsenenä.

Suomalaiset mediat ovat olleet hyvin pitkälti kansainvälisten uutistoimistojen armoilla uutisoidessaan vallankaappauksesta, Wallgren harmittelee. Siksi Hondurasin tilanteesta on levinnyt väärää tietoa.

Wallgrenin mukaan Hondurasissa vallitsee monen kulissin diktatuuri. Yksi on laillisuuden kulissi. Vallan kaapannut sotilasjuntta väittää, että vallankaappaus olisi tapahtunut laillisesti. Hondurasin armeija ja korkein oikeus ovat sitä mieltä, että Zelaya itse rikkoi lakia yrittäessään järjestää parlamentin vastustuksesta huolimatta kansanäänestyksen perustuslakikomitean muodostamisesta. Komitean odotettiin antavan presidentille muun muassa mahdollisuuden toiseen presidenttikauteen. Zelaya yritti kahmia valtaa ja jatkaa omaa kauttaan, vastustajat syyttävät. Sama väite leviää yhä suomalaisissakin tiedotusvälineissä.

”Neuvoa-antava kansanäänestys on mielipidekysely. Sen tulos olisi sitten vaikuttanut siihen, tuleeko asia parlamentin käsittelyyn. Parlamentti olisi päättänyt, valitaanko marraskuussa presidentinvaalien yhteydessä kansanäänestyksellä perustuslakia valmisteleva elin. Tämän jälkeen esitys uudesta perustuslaista olisi tullut parlamentin käsittelyyn ja parlamentti olisi päättänyt hyväksyykö lain vai ei”, Wallgren selittää.

Käytännössä uusi perustuslaki olisi voinut astua voimaan vuonna 2013. Zelayan presidenttikausi olisi joka tapauksessa päättynyt ensi tammikuussa, joten lainmuutos ei olisi ehtinyt mahdollistamaan hänelle toista kautta hänelle itselleen.

Wallgren muistuttaa myös, että tapa, jolla vallankaappaus tehtiin, ei täytä laillisuuden kriteerejä.

Kaappauksen jälkeen kongressi nimitti parlamentin puhemiehen Roberto Michelettin väliaikaiseksi presidentiksi. Zelaya yritti palata Hondurasiin heinäkuun alussa, mutta armeija esti paluun tukkimalla lentokentän kiitoradat ajoneuvoillaan. Myöhemmin Zelaya on pistäytynyt pari kertaa näytösluontoisesti Nicaraguasta kotimaansa kamaralla.

Toinen kulissi on demokratian kulissi, Wallgren jatkaa. Vallan kaapannut sotilasjuntta on antanut maailmalle kuvan, että Hondurasin parlamentti olisi asettunut uuden hallituksen taakse. Käytännössä vallankaappausta vastustavia kansanedustajia on jätetty kutsumatta parlamentin istuntoihin. ”Hondurasissa parlamentin puhemies päättää, keille kansanedustajille antaa rahaa ja kansanedustajat päättävät, kuinka rahat käyttävät. Vallankaappauksen jälkeen Micheletti on antanut rahaa vain sellaisille kansanedustajille, jotka äänestävät hänen puolestaan”, Thomas Wallgren kertoo.

Kolmas on oikeusvaltion kulissi. Väkivalta näyttää olevan Hondurasissa ulkoistettu. Mielenosoittajia on pahoinpidelty, ja protestien yhteydessä on tapahtunut myös muutama epämääräinen murha.

”Sotilasjuntta lavastaa murhat siviilien tekemiksi. Esimerkiksi heinäkuun lopussa 38-vuotias opettaja sai rauhanomaisen tiesulun yhteydessä kolme luotia päähän ja kuoli seuraavana päivänä. Sotilasjuntta väittää ampujien olleen siviilejä. Silminnäkijät kuitenkin kertoivat, että poliisin erikoisjoukot ensin ampuivat ja sen jälkeen riisuivat virka-asunsa ja pakenivat siviiliasuissa”, Wallgren valottaa.

Hän on myös huolissaan siitä, että moni Zelayaa Nicaraguan rajalle vastaan lähtenyt ihminen on kadonnut mystisesti.

Wallgren näkee pääsyynä vallankaappaukselle sen, että liberaalipuoluetta edustava Zelaya kääntyi presidenttikautensa aikana liikaa vasemmalle. Hän nosti minimipalkkaa 62 prosenttia ja puolusti alkuperäisväestön oikeuksia. Viime vuonna Honduras liittyi Albaan, Hugo Chavezin ja Fidel Castron perustamaan latinalaisamerikkalaisten maiden yhteistyöjärjestöön.

Kansainvälinen yhteisö on laajalti tuominnut Hondurasin vallankaappauksen ja pitää Zelayaa laillisena presidenttinä. Yhdysvallat on ainoa maa, joka ei ole vetänyt suurlähettilästään Hondurasista ja jonka ulkoministeriö ei ole päättänyt, tulkitseeko se Zelayan vallasta poistamisen vallankaappaukseksi.

”On vaikea ymmärtää, miten Micheletti voisi pysyä vallassa ilman kansainvälistä tukea. Kulissien takana on tukijoita, joista kenelläkään ei ole kovin tarkkaa tietoa. On syytä epäillä, että Yhdysvallat tukee Michelettiä. Usein kuulee väitteen, että mitään ei tapahdu Hondurasissa ilman Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon hyväksyntää,” Wallgren pohtii.

Hondurasissa oli ulkomainen tarkkailijaryhmä ennen Wallgrenin delegaatiota ja heidän jälkeensä paikan päälle lähti uusi porukka.

”Tavoitteena on, että siellä olisi ulkomaalaisia tarkkailijoita koko ajan niin kauan kuin siellä on tilanne päällä. Ulkomaalaisten läsnäolo suojelee paikallisia. Olen myös kirjoittanut tuntemilleni suomalaismepeille, että europarlamentaarikkoja lähtisi Hondurasiin.”

Heidi Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu