splash_image.jpg

Kivinen tie

Iranilainen julistesuunnittelija Payam Abdolsamadi on kokenut kotimaassaan vankeuden & kidutuksen. Nyt hän odottaa turvapaikkaa Suomessa & parempaa tulevaisuutta kotimaalleen.

Iranin presidentinvaalit viime kesäkuussa toivat kaduille kansalaisliikkeen, jonka kannattajat vaativat maahan demokratiaa ja sananvapautta. Iranin hallitus ja uskonnollinen johto vastasivat sulkemalla sanomalehtiä ja tukahduttamalla mielenosoitukset väkivallalla ja joukkopidätyksillä.

Kesän aikana monen iranilaisen elämästä tuli niin sietämätöntä, että he pakenivat maasta. Yksi lähtijöistä oli graafikko Payam Abdolsamadi, 30, jonka Iranin kirjailijayhdistykselle suunnittelemat, sananvapautta puolustaneet julisteet olivat suututtaneet maan vanhoillisen hallinnon jo aikaisemmin.

”Iranissa monet kansalaisjärjestöt ovat kiellettyjä, joten niiden kanssa työskentely tarjoaa hallitukselle tekosyyn arvostelijoiden ja aktivistien pidättämiseksi”, Abdolsamadi kertoo vakavana.

Hänellä on omakohtaisia kokemuksia Iranin poliisin harjoittamasta pelottelusta ja väkivallasta. Abdolsamadi vietiin vuosi sitten talvella Iranin hallituksen säilöön Teheranin laitamille. Siellä häntä pidettiin eristyssellissä ja kidutettiin.

Vankeus kesti 70 päivää. Pahimmillaan Abdolsamadi ei kyennyt kävelemään omin voimin. Kuulusteluissa hallituksen joukot syyttivät häntä vakoojaksi ja pakottivat hänet kirjoittamaan tunnustuksen, jonka mukaan hän oli työskennellyt Israelin valtiolle.

”Koko väite on täysin naurettava ja perustui siihen, että julistekilpailussa, johon osallistuin, yksi tuomareista oli israelilainen”, Abdolsamadi toteaa.

”Pahinta ei ollut väkivalta tai syytökset, vaan eristys ja täydellinen epävarmuus tilanteesta. Ei ollut mitään keinoa puolustautua. Sellainen on paljon fyysistä kipua pahempaa. Näen vieläkin painajaisia kuulusteluista. Pystyn nukkumaan vain unilääkkeiden avulla.”

Kun Abdolsamadi lopulta vapautettiin, sai hän huomata, etteivät hallituksen toimenpiteet hänen hiljentämisekseen olleet jääneet vain vangitsemiseen. Hänen vaimoaan ja sukulaisiaan oli uhkailtu olemaan kyselemättä hänestä. Pankkitili ja pariskunnan omistama mainostoimisto oli suljettu.

”Työpaikkamme tietokoneet takavarikoitiin ja ovet sinetöitiin. Menetimme kaikki säästömme. Elämästämme siellä tehtiin mahdotonta.”

Viime kesänä Abdolsamadi ja hänen vaimonsa saivat vierailukutsun Suomeen. Sen turvin parin onnistui paeta Iranista. Nyt he odottavat haastatteluaikaa turvapaikkahakemuksen käsittelyyn. Suomen maahanmuuttoviranomaisten toiminta on kuitenkin ollut hidasta.

”Olemme olleet täällä jo kahdeksan kuukautta, eikä mitään tunnu tapahtuvan. Jopa monien meidän jälkeemme maahan tulleiden iranilaisten hakemuksia on jo käsitelty. On vaikea ymmärtää, miten näin selvän tapauksen käsittely voi kestää näin kauan”.

Kielteinen turvapaikkapäätös tarkoittaisi karkoitusta takaisin Iraniin, mikä taas tarkoittaisi Abdolsamadin mukaan lähes varmaa kuolemaa.

”En halua edes ajatella mahdollisuutta, että emme saisi turvapaikkaa Suomesta. En voi palata Iraniin, joutuisin siellä heti oikeuteen ja todennäköisesti teloitettavaksi. Keskityn nyt vain odottamiseen”, hän kuittaa kysymyksen tulevasta ja lisää, että turvapaikkakäsittelyn lisäksi myös uuteen kulttuuriin ja ympäristöön tottuminen on ollut raskasta.

Heti perään hän kuitenkin kiittää suomalaisten avuliaisuutta ja ystävällisyyttä. Ainoastaan maahanmuuttoviranomaisten toiminta jaksaa kummastuttaa.

Viimeksi tämän vuoden alussa Abdolsamadin ja hänen vaimonsa käskettiin siirtyä Helsingistä Joutsenon vastaanottokeskukseen vain parin päivän varoitusajalla. Tämä olisi sotkenut täysin juuri pääkaupunkiin tottuneen pariskunnan arjen.

”Meille ilmoitettiin vain pari päivää ennen muuttoa, että joutuisimme lähtemään Joutsenoon. Olimme juuri tutustuneet täällä ihmisiin ja saaneet ystäviä, joiden avulla asioita oli helpompi hoitaa. Miksi meidän puolen vuoden jälkeen pitäisi lähteä jonnekin muualle ilman mitään järkevää syytä?”, Abdolsamadi ihmettelee.

Tällä hetkellä Abdolsamadi ja hänen vaimonsa asuvat Helsingin Vallilassa, josta asunto löytyi tuttavien avulla. Sieltä täytyy kuitenkin muuttaa kesään mennessä. Epävarmasta tilanteesta huolimatta Abdolsamadi näkee tulevaisuutensa olevan ihmisoikeustyön ja aktivismin parissa.

”Haluan työskennellä ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta. Aktivistit Iranissa keksivät aina uuden tavan kertoa mielipiteensä, vaikka kirjoittamalla sen seinään tai paperilappuihin. Haluan, että heidät huomataan myös täällä.”

Lopuksi Abdolsamadi vaatii myös länsimailta enemmän toimia.

”Miksi Iranin johdon ja hallituksen tukijoiden tilejä ei jäädytetä? Miksi heille edelleen myönnetään viisumeja? EU:n ja muiden länsimaiden johtajat puhuvat paljon, mutta tekoja ei näy.”

Juuso Janhunen

_______________

Nokia Siemens & Iranin terrori

• 2007 Lauri Kivinen aloittaa Nokia Siemens Networksin (NSN) yhteiskuntasuhteiden johtajana. Yhteiskuntavastaava on firman ”ulkoministeri”, joka vastaa suhteista kauppamaihin.

• 2008 NSN myy Iranin valtion puhelinyhtiö Irantelecomille televalvontajärjestelmän, jolla hallinto valvoo puhelin- ja internetviestintää.

• 2009 huhtikuussa Washington Times paljastaa Iran-kaupat. Lehden haastattelemat asiantuntijat ovat syvästi huolissaan kaupasta, jonka epäillään jo kiristäneen Iranin hallituksen otetta toisinajattelijoista.

• Iranin presidentinvaalit pidetään 12. kesäkuuta. Demokratiamielenosoitukset alkavat.

• Hallinto pidättää demokratia-aktivisteja teletunnistetietojen avulla.

• NSN vetoaa liikesalaisuuteen, eikä kerro millaista valvontateknologiaa yhtiö on myynyt. Ainakin 4 000 opposition kannattajaa pidätetään.

•”Kyse on ihmisten omaksi turvaksi kehitetyistä järjestelmistä”, NSN:n viestintäpäällikkö Riitta Mård selittää kauppoja Voimassa 6/2009.

• Joulukuussa arviolta 200 pidätettyä on edelleen vangittuna. Vankeja tapetaan, raiskataan ja kidutetaan. Hirttotuomioiden täytäntöönpano alkaa.

• YK arvioi, että yli 4?200 iranilaista on paennut maasta ja hakee turvapaikkaa.

• 10. helmikuuta 2010 NSN saa osakseen voimakasta arvostelua EU-parlamentilta: ”Nokia Siemens Networks edistää maan toisinajattelijoiden vainoamista ja pidättämistä.”

• Iranilainen rauhannobelisti Shirin Ebadi vaatii länsimaita rankaisemaan NSN:ää kaupoista Iranin kanssa.

• 18. helmikuuta NSN:n yhteiskuntajohtaja Lauri Kivinen valitaan Yleisradion toimitusjohtajaksi.

•”Maailmalla on ollut käsitys, että olemme toimittaneet sinne internetin valvontalaitteita, mutta se ei pidä paikkaansa”, vakuutti Kivinen Helsingin Sanomille 20. helmikuuta.

• 26. helmikuuta Fifi julkaisee artikkelin Teknologia petti iranilaiset. Juttu perustuu Fifille vuodettuun NSN:n manuaaliin ja ohjelmistoon, josta paljastuu, että Iraniin myydyllä laitteistolla voidaan seurata puhelin-, internet- ja twitterliikennettä. Aiheesta kirjoittavat myös Ars Technica ja ranskankielinen Le Monde diplomatique.

• 27. helmikuuta Kivinen kertoo Hesarille, että kyseessä ”on laitteisto, jolla voidaan nauhoittaa tietystä numerosta lähtevät tai tiettyyn numeroon tulevat puhelut”.

• Ylen haastattelussa 3. maaliskuuta Lauri Kivinen puolustaa NSN:n toimia: ”Mikään yhtiömme toimittama laite ei ole ollut keskeisessä roolissa, mitä tulee toisinajattelijoiden ongelmiin.”

• Toukokuussa Lauri Kivisen virka Ylessä alkaa.

Hannele Huhtala

Lue Fifistä artikkelit Teknologia petti iranilaiset, Nokia yhdistää ja Iranin kuolleet katoavat. Muut lähteet: Reuters, Amnesty International Suomi.

Juuso Janhunen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu