Kirvesmurhien ehkäisy loppuu Helsingissä

Hakeudu itsepuolustuskurssille, jos liikut Helsingin kaduilla tai julkisissa kulkuneuvoissa.

Alueellistaminen tarkoittaa käytännössä erityispalvelujen lakkauttamista.

Mitä kauemmin työntekijät ovat olleet assossa, sitä paremmin he tuntevat asiakkaat. Tietävät kenen kanssa voi puhua miltäkin etäisyydeltä ja ketä ei voi päästää toimistoon ollenkaan, ei edes vartijan ollessa lähellä.

Kyse ei ole koulutuksesta eikä hallinnosta, vaan tuntumasta työhön. Jos tämä yksikkö organisoidaan uudelleen, hukkaan menee asiaan paneutunut työryhmä, jonka yhteistyö ja asiantuntemus on enemmän kuin sen jäsenten osaamisen summa.

Asunnottomuus on yksi vaalien kestoteemoista. Asunnottomuus on päätetty puolittaa Helsingissä. Monet pitävät ratkaisuna asuntojen rakentamista. Se ei auta niitä, joiden ongelma ei ole asunnon vaan asumiskyvyn puute.

Helsingissä asunnottomille tarkoitettuja tukiasuntoja on siirretty muuhun käyttöön sopivien hakijoiden puuttuessa. Samaan aikaan Herttoniemen ensisuojassa on ollut niin täyttä, että tulijoita on majoitettu rakennuksen terassille.

Toimiva keino asunnottomuuden vähentämiseksi näyttää olevan asunnottomien vähentäminen: kun viinamyrkytykset, putkakuolemat ja narkomaanien paleltumiset lisääntyvät, niin asunnottomuustilastot kaunistuvat.

Asson työntekijät eivät yritä auttaa asiakkaitaan – se on myöhäistä – vaan suojella heidän läheisiään ja naapureitaan. Työn tulosten tilastoiminen on vaikeaa. Tulokset näkyvät vasta käänteisesti.

Suomen valmistautuessa uuteen lamatalveen edellisen laman jälkiä siivotaan yhä. Sen kokemuksista voisi oppia, että asunnottomien määrän lisääntyy ja heidän ongelmansa vaikeutuvat laman aikana.

Helsingin sosiaalilautakunta ja sosiaaliviraston johto näyttävät uskovan päinvastaista.

Jokainen tietysti asuu jossain. Useimmat asunnottomat asuvat asuntoloissa tai tuttavien nurkissa. Joidenkin yöpymispaikka on rappukäytävä, niilläkin on katuosoite. Asunnolliset asioivat osoitteensa mukaisissa sosiaalitoimistoissa. Tällä logiikalla asunnottomat asiakkaat työnnetään tavallisiin sosiaalitoimistoihin.

Assossa lapsia ei päästetä sisälle toimistoon. Tämän käytännön sijaan alueiden sosiaalitoimistot aiotaan pakottaa ottamaan odotustiloihinsa lapsiperheet ja asunnottomat, joista monilla on vakava päihdeongelma. Asiakaskunnan tuntevien, koulutettujen vartijoiden sijaan niissä on usein vahtimestareina määräaikaisia, jotka työvoimatoimisto on työllistänyt.

Osa asson asiakkaista varmaan löytää alueensa sosiaalitoimistot. Asunnottomien joukon kova ydin kuitenkin siirtyy poliisin huomaan. Tämä ei ole yhteiskunnalle halvempaa kuin asunnottomien sosiaalitoimiston kustannukset.

Sossut liikuttavat suuria rahasummia. Asiakkaat arvioivat yleensä vain, myöntääkö sossu harkinnanvaraista tukea. Toimeentulotuessa summat eivät ole suuria, mutta päihdehuollossa ja kuntoutuksessa ovat. Rahavirran käsittelyn hajauttaminen kokemattomille ihmisille nostaa kustannuksia. Kun sossu tekee yhden kunnon virheen, kulut ovat helposti suuremmat kuin hänen kuukausipalkkansa. Jos työntekijä on kiireinen, väsynyt tai kokematon, hän ratkaisee vaikeat asiat nopeimmin myöntämällä asiakkaalle mitä tämä pyytää. Tämä on hyväksi koettu keino saada hankala asiakas pois työhuoneesta.

Asson muutoksia suunniteltaessa on sivuutettu aiheen pätevimmät asiantuntijat eli toimiston pitkäaikaiset työntekijät. Sekä assossa että alueiden sosiaalitoimistoissa altistetaan nyt työntekijöitä muun muassa sijaistraumatisoitumiselle.

Monen sossun itsesuojeluvaisto on toiminut sen verran, että he ovat hakeutuneet muihin töihin. Kova kato on käynyt yliopistosta valmistuneista sosiaalityöntekijöistä. Heidän tilalleen on palkattu ammattikorkeakouluista valmistuneita sosionomeja, vaikka laki asettaa sosiaalityöntekijöille pätevyysvaatimukset, joihin kuuluu yliopistotutkinto.

Tilannetta vaikeuttaa, että AMK-sosionomin koulutuksen ollessa uusi, näiltä määräaikaisilta sijaisilta puuttuu myös työ- ja elämänkokemusta.

Virasto säästää palkkamenoissa, koska AMK-sosionomeille maksetaan vähemmän palkkaa.

Viime vuosien aikana Helsingin sosiaalihuoltoa on hivutettu uusoikeistolaisittain hyvinvointivaltion purkuun.

Muutama vuosi sitten helsinkiläiset järkyttyivät, kun metron matkustaja tapettiin kirveellä. Viranomaiset vakuuttivat, että kaupunki on edelleen turvallinen. En ole samaa mieltä, jos nykyinen kehitys jatkuu.

–––––––––––––––

Kun sietokyky ylittyy

Kirjoitin kirjan sijaistraumatisoitumisesta, sillä vuosien varrella sietokykyni on ylittynyt useammankin kerran. Sossu-urani tilastoihin kuuluu esimerkiksi neljän asiakkaani tekemä itsemurha.

Sijaistraumatisoituminen on sairaus, jossa ongelmallisen henkilön kanssa työskentelevä työntekijä alkaa kokea samoja oireita kuin asiakkaansa tai potilaansa. Tehdessäni sossukeikkoja tunnistin usein tämän ilmiön työpaikoillani. Kerron kirjassa kokemuksistani sekä Kurdistanin turkkilaisessa osassa että Helsingin sosiaalivirastossa. Näissä paikoissa on yhteistä, että molemmissa joutuu mielikuvituksen ylittäviin kummallisiin tilanteisiin, joissa ei riitä niiden ihmettely. On toimittava nopeasti.

Itse olen aktiivisesti etsinyt keinoja muuttaa työskentelytapojani. Sairastumiseni muuttui vahvuudeksi.

Kristiina Koivunen: Taitelijatreffit sota-alueella. Vahvaksi sijaistraumatisoitumisen jälkeen. Like 2009. 159 s.
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja keikkasossu Helsingin asunnottomien sosiaalitoimistossa.

–––––––––––––––

Kristiina Koivunen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu