Kirjan kannet kiinni!

EU-komissio haluaa rahastaa Suomen julkisilla kirjastoilla.

”MIKSI HELVETISSÄ suomalaisilla verorahoilla pitäisi tukea Dan Brownia?” Kirjailija Leena Lehtolainen on kiukkuinen. Tähän asti kirjastoapurahoja on jaettu harkinnanvaraisesti tekijöille, joiden katsotaan edistävän suomalaista kulttuuria.

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Kari Levola oli EU:n kirja-alan kokouksessa Ateenassa ja törmäsi haluttomuuteen ymmärtää pohjoismaista julkista kirjastolaitosta. ”EU on pistänyt Suomelle uhkavaatimuksen, rahaa on alettava jakaa myös muille EU-maiden kirjailijoille ja kirjastoapuraha on muutettava kirjastokorvaukseksi, jossa kirjailijan saama summa perustuu lainauskertoihin. Se tarkoittaisi, että suurin osuus Suomen kirjastokorvauksista menisi J. K. Rowlingille.”

”KIRJASTOKORVAUS on askel ihan väärään suuntaan”, sanoo Lehtolainen. Hänen kuuluisi olla lakimuutoksesta innoissaan, sillä hänen kirjansa ovat lainatuimpia kaunokirjoja. Tiedossa olisi siis mukava lisätienesti. ”En voi sen takia olla iloinen, ajattelen koko kirjailijakuntaa, suomalaisten kirjailijoiden ja kirjallisuuden tulevaisuutta. En ole kuullut yhdenkään kirjailijan sanovan, että tämä lainmuutos olisi hyvä. Miksi niille, joilla jo ennestään on, pitäisi antaa vielä enemmän?”

Kirjastoapuraha on merkittävä tulonlähde monelle suomalaiselle kaunokirjailijalle, sillä Lehtolaisen mukaan ainoastaan noin 20 suomalaista kirjailijaa elää pelkästään teostensa tuotoilla. ”Erityisen päin helvettiä tässä mahdollisessa lakimuutoksessa on se, että EU pakottaa suomalaiset tukemaan verovaroillaan rikkaita kansainvälisiä bestselleristejä. Se on moraalitonta.”

KARI LEVOLA ON VARMA, että uutta kirjastokorvaussysteemiä ei voi estää, vaikka vanha apurahajärjestelmä pidettäisiinkin vielä hengissä. ”Kirjastoapuraha on ollut erityisen tärkeä esimerkiksi suomalaiselle lyriikalle ja suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle, joiden lainausmäärät eivät ole suuria, mutta kulttuurinen arvo korvaamaton”, Levola suree. Kukaan ei tiedä, mistä rahoitus saataisiin. Kirjastokorvauksista hyvin pieni osa tulisi takaisin Suomeen, sillä suomalaisia kirjoja käännetään vähän, eikä niitä siksi juuri muiden EU-maiden kirjastoista lainatakaan.

Myös Leena Lehtolainen on epäilevä. ”Pelkään, että ajan myötä apurahojen osuutta pienennetään tekijänoikeusmaksujen suurentuessa. Ne kirjat, joita mainostetaan aggressiivisemmin ja myydään eniten, ovat myös kirjastojen lainatuimpia.”

KAPULAKIELINEN opetusministeriön hallitusneuvos Jorma Waldén yrittää vääntää rautalangasta, mistä kiistassa on kyse. ”Vuonna 1992 säädetty vuokraus- ja lainausdirektiivi sisältää mahdollisuuden vapauttaa tietyt kirjastojen ryhmät lainauskorvausten maksamisesta. Nyt komissio katsoo, että Suomi maksaa lainauskorvausta apurahan muodossa syrjien näin ulkomaalaisia kirjailijoita. Suomi taas on kaikissa käänteissä korostanut, että apuraha on kansallisen kulttuurin tukimuoto eikä lainauskorvaus.”

Paperit ja asiakirjat ovat sahanneet postissa edestakaisin, ilmeisesti nyt ollaan jonkinlaisessa asemasodassa. ”En tiedä miten komissio voi sanoa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Voi olla, että Suomi joutuu taipumaan. En tiedä minkälaisia periaatteita sovelletaan ja kuinka paljon rahaa lähtee eurooppalaisille. Se jää nähtäväksi”, Waldén sanoo.

”OLEN VANKKA veronmaksamisen kannattaja, inhoan hyväntekeväisyyttä käsitteenä, vaikka perheemme tukee SPR:ää ja Amnestyä. Pitäkööt leijonat makeiskorinsa, laulettiin jo kauan sitten”, Lehtolainen toteaa. Silti hänen mielestään kirjailijoiden on reagoitava muuttuvaan tilanteeseen. ”Mietin, voisivatko ne suomalaiset kirjailijat, jotka mahdollisen lakimuutoksen jälkeen saavat enemmän kirjastokorvauksia, perustaa niillä rahoilla rahaston, jolla avustuksensa menettäviä kirjailijoita tuetaan? Riittäisikö meillä siihen hyvää tahtoa?”

_______________

RAHAA KULTTUURIA RIKASTUTTAVILLE

VALTIO MAKSAA KIRJASTOAPURAHAA erillisen lain nojalla muun muassa kirjailijoille ja kääntäjille siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastoapurahat eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Suomessa kirjastoapurahoja voivat saada ne tekijät, jotka eivät saa muuta valtion apurahaa, asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa ja rikastuttavat työllään maan kulttuurielämää. Suomi joutuu komission vaatimuksesta poistamaan ensimmäiseksi asumiskriteerin, ehkä jo vuonna 2006.

_______________

Lähteet: opetusministeriö, www.kirjastot.fi

Susanna Kuparinen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu