Kielletty ystävyys

Voimakalenteri: 1950-luvun Suomessa terveet lapset eivät saaneet käydä laitoksissa, koska vammaisten näkemistä pidettiin liian järkyttävänä.

TEATTERI 1950-luvun Suomessa kehitysvammaisia kutsuttiin vajaamielisiksi ja moni suljettiin hoitokotiin. Terveet lapset eivät saaneet käydä laitoksissa, koska vammaisten näkemistä pidettiin liian järkyttävänä. Näin käy myös Kirsti Simonsuuren romaaniin pohjautuvassa näytelmässä Eläintarhahuvila yhdeksän. Töölöläisen Kilin kehitysvammainen sisar Ilona päätyy laitokseen eivätkä siskokset enää koskaan tapaa.

Ohjaaja Kaisa Korhonen muistaa hyvin tuon ajan. Hänen suhteensa kehitysvammaisiin oli kuitenkin erikoinen: Kirkon sisälähetysseuraa johtanut isä päästi lapsensa näkemään vammaisia läheltä. Sisälähetysseuralla oli yksi Suomen ensimmäisistä vammaisten hoitokodeista. Erityisesti Korhonen muistaa kesäisen vierailun Kuopiossa sijaitsevaan tyttöjen koulukotiin, jossa lievästi kehitysvammaiset tytöt opiskelivat ammattiin.

”Ystävystyin siellä yhden tytön, Sinikan, kanssa ja aloimme kirjeenvaihtoon. Meistä tuli oikein sydänystäviä. Se tyttö on sellainen ihminen, jota en koskaan unohda. Muistan kuitenkin, että jotkut laitoksessa työskentelevät pitivät ystävyyttämme jotenkin paheksuttavana, sopimattomana rajanylityksenä.”

Rajoja ylitetään myös esityksessä. Kili muistaa kommunikoineensa täydellisesti sisarensa kanssa, vaikkei tämä pystynyt puhumaan tai liikkumaan. Vaan voiko muistiin luottaa? Voiko omainen päästä syyllisyydestä eroon?

Aikuista Kiliä esittävä näyttelijä Pirkko Hämäläinen on kehitysvammaisen lapsen äitinä esiintynyt rohkeasti julkisuudessa vammaisten puolestapuhujana.

”On tärkeää, että aihe on jollekulle todella henkilökohtainen”, Korhonen toteaa. ”Vammaisuus on aiheena niin äärimmäisen hauras. Se tekee avuttomaksi. Sen esittäminen on hirveän vaikeaa, ettei siitä tulisi pelleilyä vaan löytäisi sen toden. Samalla se on kiinnostavaa ja kiitollista, koska se tulee lähelle jotain niin perusinhimillistä, raastavaa.”

Eläintarhanhuvila yhdeksän. Ohjaus Kaisa Korhonen, rooleissa Pirkko Hämäläinen, Milka Ahlroth & Elina Hietala. Esitykset 17.9.–18.10. Teatteri Puoli-Q, Helsinki. Varaukset p. 09-4542 1333, ti–pe 11–15.

Kati Pietarinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu