Kirjoittanut jukka vuorio

Ketun matka häkistä tankkiin

Lukuaika: < 1 minuutti

Ketun matka häkistä tankkiin

Noin miljoonasta turkistarhoilla vuosittain nyljetystä ketusta saataisiin näin ollen noin tuhat tonnia polttoainetta.

Pohjanmaalla ketut on jo pitkään sullottu pieniin häkkeihin. Nyt Vaasan Energiainstituutissa on keksitty, että sen jälkeen kun ketun turkki on repäisty jatkokäsittelyyn, voidaan jäljelle jääneestä ruumiista puristaa vielä noin kilon verran rasvaa, josta taas voidaan valmistaa biopolttoainetta dieselmoottoreihin.

Noin miljoonasta turkistarhoilla vuosittain nyljetystä ketusta saataisiin näin ollen noin tuhat tonnia polttoainetta. Toisaalta polttoainetta kuluisi huomattavasti jo raatojen keräämiseen tarhoilta ja kuljettamiseen dieselinjalostuspaikalle.

Dieselmoottorit kävisivät toki hyvin kasvidieselilläkin. ”Kasviöljyt soveltuvat biodieselintuotantoon, mutta tuolloin käyttäisimme materiaalivirtaa, joka on soveltuvaa ihmisravinnoksi. Nykyisessä tilanteessa tätä pyritään välttämään, vaikka kasviöljyjäkin toki tutkitaan”, vastaa Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen.

Kaikki biopolttoaineeksi suunnitellut kasviöljyt eivät kuitenkaan ole ihmisravinnoksi kelpaavia. Esimerkiksi Intiassa ja Afrikassa kasvatettavan jatrofa-pensaan siemeniä pidetään erittäin tuottoisana biopolttoaineen materiaalina. Jatrofa kasvaa kuivilla joutomaillakin. Kasvi on ihmiselle haitallinen ja sen käsittelyssä tarvitaan suojavarusteita. Vaasan Energiaintituutissa tutkitaan myös jatrofan ominaisuuksia.

Turkistarhaus on lopetettu lainsäädännöllä Britanniassa, Itävallassa, Sveitsissä, Kroatiassa ja Bulgariassa. Hollanti on kieltänyt kettu- ja chinchillatarhauksen, ja Tanskassa tehtiin kesän alussa päätös kettutarhauksen lopettamisesta. Ruotsissa kettujen tarhaaminen on tehty eläinten hyvinvointivaatimuksilla taloudellisesti kannattamattomaksi.

Suomessa turkisala taistelee eurooppalaista trendiä vastaan jääräpäisesti, jopa siinä määrin, että tanskalaisia yritettiin viime metreille saakka lobata kettutarhauksen jatkajiksi.Tarhauksen vastustajat pelkäävät turkisalan saavan kettudieselistä yhden argumentin lisää tarhauksen jatkamiselle.

”En näe asiaa niin päin, että biodieselin tuotanto voisi olla lähtökohtana turkistarhaukselle. Kyllä tarhauksen edellytykset aina määräytyvät turkisten tuottamismahdollisuuksista”, sanoo Hiltunen.

Ihan mullistavan uudesta ideasta ei eläinrasvadieselissä ole kyse. Honkajoella toimiva Honkajoki Oy on jo vuonna 1967 perustettu lihateollisuuden sivutuotteita jalostava yhtiö. Sen toimintaidea on muuntaa kuolleet, isot tuotanto- ja villieläimet rehuksi ja lannoitteeksi, mutta myös polttoaineeksi.

Ketunrasvadieselistä kertoi ensimmäisenä Tekniikka & Talous -lehti 12. kesäkuuta. Jutussa kerrottiin muun muassa, että ”kettujen jälkeen tankkiin pääsevät kanat ja myöhemmin minkit”.

Jukka Vuorio