Ketjukirjeitä, kloonauksia ja mutaatioita

Rahan voima: Financial Timesin erikoisliitteessä kerrottiin, että yrityshallinnan osto- ja myyntimarkkinoiden omistukselliset yhdistämiset voivat jatkua vain, jos poliittiset voimat eivät asetu poikkiteloin. Tosi on.

Financial Timesin erikoisliitteessä 29.9. kerrottiin, että yrityshallinnan osto- ja myyntimarkkinoiden omistukselliset yhdistämiset voivat jatkua vain, jos poliittiset voimat eivät asetu poikkiteloin. Tosi on. Lehdissä ilmoitettiin lokakuussa, että Neste Oil myi 73 isoa huoltoasemaansa kiinteistösijoitusyhtiölle. Huoltsikoista on tullut ”huoltoasema- ja liikenneasemakiinteistöjä”. Pyydän suojelua näitä kielen solmijoita vastaan.

Paavi ja moni muu ihmisen arvokkuudesta huolta kantava aikalainen kohottaa kulmakarvojaan. Todellisuus muuttuu oudoksi finanssinerojen mellastaessa ja fantasioidessa. Aloitekykyiset ”minä itse”-nulikat ahmivat minkä kerkeävät. Nimittäin iso raha sikiää yritysjärjestelyistä, pääomasijoittamisesta, arvopaperikisailusta – ei vanhanaikaisesta tavaroiden tuotannosta.

Ja silti ammattiyhdistyslyllerö ostaa auliisti uuden lajin namujugurttijuomaa täkäläisen Wal-Martin hyllyltä. Ja nauttii hyllyvästä olemuksestaan, taikauskosta vapaana, etiikkansa lääkärikeskukseen ulkoistaneena: asiantuntijayhteiskunnan pulska hyväosainen! Televisiokin digistyy ja ajankulu nopeutuu ja useutuu. Ei hätiä mitiä!

Vielä Ruotsin pääministerinä ollessaan Göran Persson kummasteli alkusyksystä – mutta hänhän hävisikin vaalit – pääomasijoittajien toimintaa. Persson arveli pääomasijoittajien koituvan uhaksi kansallisille talouksille. Erityisesti hän hermostui ruotsalaisen riskisijoitusrahasto Cevian Capitalin voimasta ostaa itsensä sisään Volvon kuorma-autoyhtiöön.

Cevian Capital käyttää Ruotsin valtion eläkelaitosten rahaa. Se käyttää myös amerikkalaisen, isoja pelejä nautinnokseen ja menestyksellä uhkapelaavan suursijoittaja Carl C. Icahnin rahoja. Ja ottaa rutosti velkaa, tai näille talouden uuskreiveille: ”velkaa”. Mutta mitäpä niistä Ruotsin kruununjalokivistä.

Suomalaisen Neste Oilin bensa- ja kahviasemat maksavat jatkossa vuokria Israeliin. Huoltoasemien kiinteistöt osti Tel Avivin pörssiin listattu sijoitusyhtiö Delek Real Estate. Ihan oikealla rahalla. Pääomasijoittajien ammennettaviksi fyrkkaa piisaa vuosi vuodelta yhä enemmän. Rahan määrä kasvaa tuollaista 10 prosentin vauhtia.

Rahaylimystön keskuudessa itselle valmistettavien ja heidän keskinäisissä peleissä vaihdettavien sopimus-sitoumusten määrät ja lajit pursuavat kasvua kuin tunkio-mikrobit. Näiden uusominaisuuksisten sopimusten käypyys on ensiksi kiinni high financen sisäisestä valtuutuksesta ja viime kädessä myös valtioiden pakkojärjestelmien eli ulosoton tarjoamasta täyttövakuutuksesta. Tällaisia arvopapereita monistetaan kiihkeästi ja uudensorttisia ideoidaan päättymättömästi.

Isossa maailmassa raha syntyy pitkälti interbank-toimintona. Pankkisyndikaatit lisäävät vastavuoroisesti velkoja toinen toisilleen. Peilikuvana niille syntyy saamisia kuin käyttötilejä toinen toiseltaan eli niin sanotusti rahaa. Näitä rahoja lainataan pankkiyhteisön ulkopuolelle kuten pääomasijoittajille, jotka sitten ostavat Tradekan kaupat tai Nesteen huoltoasemat lypsettävikseen.

Raharuhtinaat saavat palkkionsa tästä rahatulvasta. Velkoja ei makseta takaisin. Niitä uusitaan, maksetaan pois uudella velalla. Nykyisin pankki usein myy velallisen takaisinmaksusitoumuksen varallisuusobjektinansa raha- ja arvopaperitivoliin. Kiihtyvin kierroksin ja kohoaviksi ponnistettavien osakekurssien, ja muun rahaksi katsottavan ilotaloon.

Suomessa Sampo myi asuntoluotot velallisilta kysymättä uuteen finanssiyhtiöön Asuntoluotto Osakeyhtiöön. Viimeksi 19.9. Wahlroos-Ihamuotila hankkivat tämän silmukan kautta miljardi euroa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Rahan ketjukirje senkun vaan kerrostuu.

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja.

Jukka Sjöstedt

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu