Uusi puolue napsii rusinat pullasta oikeistolta ja vasemmistolta.
RUOTSIN valtakunnanpolitiikkaa hämmentää kolme uutta puoluetta: Feministinen aloite (Feministiskt Initiativ), Sairaanhoitopuolue (Sjukvårdspartiet) ja Kesäkuun lista (Junilistan). Kolmikosta ylivoimaisesti suurin on Kesäkuun lista. Mielipidemittaukset osoittavat sen suosiolle pelkkää ylämäkeä ja ennustavat puolueelle valtiopäivävaaleissa jopa 11 prosentin kannatusta.
KESÄKUUN LISTA rikkoo totutut käsitykset politiikanteosta, koska sillä ei ole perinteistä puolueorganisaatiota ja sen käsitys demokratiasta on epämääräinen. Myös selkeä ohjelmajulistus puuttuu. Puolue osallistui EU-vaaleihin vuonna 2003. Voittoisa kampanja toi Euroopan parlamenttiin kertaheitolla kolme paikkaa.
”Sosiaalidemokraattien aivan liian myönteinen EU-linja sai minut ja muut samalla tavalla ajattelevat perustamaan Kesäkuun listan. Äänestäjien keskuudessa oli selvästi nähtävissä, että he kokevat EU-jäsenyyden Ruotsille haitalliseksi”, puheenjohtaja Nils Lundgren sanoo.
NILS LUNDGREN on puolueensa todellinen vallankäyttäjä. Vain hän on esillä julkisuudessa. Lundgren on ekonomi, ja hänellä on hyvät suhteet yritys- ja pankkimaailmaan. Hän on myös entinen sosiaalidemokraatti, joka omien sanojensa mukaan ei voi hyväksyä sosiaalidemokraattien myönteistä EU-linjaa.
Ruotsin valtiopäivävaalit pidetään vuoden 2006 syyskuussa. Taistelu valtiopäiväpaikoista tulee olemaan kova. Tavallisesti vaalikampanjat on käynnistetty vasta vaalivuoden keväällä, mutta syksy on poikkeus: kamppailu käy jo kuumana, ja mielipidemittauksia tehdään tavallista enemmän.
”Talous ja työttömyys nousevat vaalien suuriksi kysymyksiksi. Hallituksen nykyinen työllisyyspolitiikka on ajanut yritykset pois maasta. Seuraus on, että työttömyys on huipussaan. Meidän mielestämme korkeat työttömyysluvut saadaan laskemaan, kun helpotetaan työnantajien sosiaalimaksuja 30 prosentilla. Työnantaja saa helpotuksen niin kauan kuin pitkäaikaistyötön on työnantajan palveluksessa. Se on ehdottomasti halvin vaihtoehto yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä, olemme lasketuttaneet tämän talousasiantuntijoilla”, Lundgren toteaa.
Ehdotus on saanut ennen kaikkea sosiaalidemokraatit älähtämään. EU-vaaleissa Kesäkuun lista vei äänestäjiä juuri heiltä.
”TOINEN VAALITEEMAMME tulee olemaan kunnat. Kuntien on saatava enemmän varoja itselleen. Vaadimme myös eläkeuudistusta, nykyinen eläkelainsäädäntö ei ole tasa-arvoinen. Se suosii suurituloisia.”
Paljon puhutuissa sairauspäiväraha- ja työttömyysavustuskysymyksissä Kesäkuun listan linja on sama kuin sosiaalidemokraattien ja vasemmistopuolueen.
”Oikeistopuolueet haluavat alentaa korvauksia. Meidän mielestämme siihen ei ole syytä. Työttömyyskorvausten kokonaismäärä laskee heti kun alennamme työnantajien sosiaalimaksuja.” Lundgren kallistuu korvauskysymyksissä vasemmiston suuntaan, mutta ei suostu paikantamaan puoluettaan kentän vasempaan laitaan.
Kesäkuun lista on napannut vasemmistopuolueilta ajatuksen ylläpitää sairaus- ja työttömyyskorvaukset ennallaan. Samoin vasemmistoasenteita edustavat näkemykset nostaa eläkkeitä ja parantaa eläkeläisten asemaa. Oikeistovetoinen puolestaan on puolueen vaatimus alentaa työnantajien sosiaalimaksuja. Energiapoliittisissa kysymyksissä Kesäkuun lista kulkee porvareiden vanavedessä.
Kesäkuun listalla on yhteiskunnan muutosprosessiin eräänlainen yritysjohtajan ”tapaus kerrallaan” -asenne. Puolueella ei ole auki kirjoitettua analyysiä yhteiskunnallisista syy- ja seuraussuhteista tai omista demokratia-arvoistaan. ”Politiikkamme on käytännön politiikkaa, meillä ei ole muita ismejä kuin maalaisjärkeismi”, Lundgren toteaa.
NILS LUNDGREN TOIVOO Pohjoismaiden tiivistävän yhteistyötään. Hän on Kekkosen ihailija ja puhuu pitkään ja lämpimästi Kekkosen ajatuksista Pohjoismaisesta yhteistyöstä. Lundgren osaa jonkin verran suomea, sillä hän on aikoinaan ollut Suomessa valvomassa Euroopan vapaakauppaliiton Eftan työskentelyä.
”Opiskelin 1960-luvulla suomea, mutta se on unohtunut. Suomi on aina ollut poliittisesti mielenkiintoinen maa. Kekkosen haave yhdentyvästä Pohjolasta on vieläkin ajankohtainen. Pohjola voisi tehdä enemmän yhteistyötä keskenään, ennen kaikkea Suomi, Ruotsi ja Norja. Norjassa tähän on kova halu.”
”On valitettavaa, että Suomessa ajatus yhdentyvästä Pohjolasta haluttiin aktiivisesti unohtaa Paavo Lipposen pääministeriaikana. Lipponen ei kokenut Pohjoismaista yhteistyötä tärkeänä. Hän asetti EU:n etusijalle”, Lundgren toteaa.
Hän ei kaipaa EU:n poliittista yhteistyötä, mutta kannattaa vapaakauppaa. Hänen mielestään Pohjolan osaaminen muun muassa metsäteollisuuden alalla on huippuluokkaa, ja sitä tulisi hyödyntää maailmanlaajuisesti.
Lundgren haluaisi Ruotsin hakevan energiapolitiikassa mallia Suomesta. Hän on vankka ydinvoiman kannattaja.
”Suomi ei energiakysymyksissä huoju eikä heilu. Ruotsin olisi syytä järjestää uusi kansanäänestys ydinvoimaloista. Edellisessä kansanäänestyksessä äänestäneistä monet ovat jo kuolleet. Nykyinen äänioikeutettu sukupolvi ei ole saanut sanoa sanaansa. Kohtuullista olisi, että he saisivat äänensä kuuluviin ennen kuin kaikki ydinvoimalat on suljettu”, Lundgren toteaa.
KESÄKUUN LISTALLA ei ole puolueille perinteisiä jäsenjärjestöjä. ”Me emme ole rakentaneet puoluetta perinteen vaan käyttötarkoituksen mukaan. Tärkeintä ovat äänestäjät ja mahdollisimman kevyt ja halpa organisaatio. Naisten- ja nuortenliitto vaativat varoja, joita meillä ei ole. Muut puolueet saavat valtiolta puoluetukea. Asiat voivat muuttua, mikäli pääsemme valtiopäiville, mutta nyt olemme valinneet tämän vaihtoehdon. Meillä puoluehallitus tekee kaikki päätökset.”
Kesäkuun listan puoluehallituksessa istuu 12 edustajaa, seitsemän miestä ja viisi naista. Puoluehallituksen keski-ikä on 52 vuotta.
Puolueen kohtalo syyskuisissa vaaleissa on vielä avoin. Julkisuuden saaminen ja televisioaika ovat ratkaisevia tekijöitä. Viime vaaleihin saakka ainakin Ruotsin televisio svt on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että vain valtiopäiväpuolueet saavat osallistua suureen vaalikeskusteluun.
Viime kädessä vaalituloksen ratkaisevat äänestäjät, ja kuilu perinteisten puolueiden ja äänestäjien välillä ammottaa EU-politiikassa leveänä. Tästä railosta nousee Kesäkuun listan kannatus. Se tarjoaa EU-kriittisemmän vaihtoehdon kuin perinteiset puolueet. Kesäkuun lista keränneekin jälleen ääniä erityisesti demareilta, jotka pitävät puolueensa EU-politiikkaa huonosti hoidettuna.
Lisätietoa Ruotsin kolmesta uudesta poliittisesta haastajasta:
Maria Palo
